Ruotsin päälehtiin kuuluvat Dagens Nyheter ja Svenska Dagbladet raportoivat tuoreimmasta netin sensurointiyrityksestä, jonka kohteena ovat maan ministerit ja heidän alaisuudessaan toimivan hallituksen kanslian koko 5.000 hengen työvoima. Sensuurihankkeen takana on kansliapäällikkö Jan Landahl, jonka vallassa olisi pääministerin ohella päättää, mitä tietoa ministerit ja hallituksen virkailijat saavat netin kautta nähdä ulkomaailmasta. Sensuroitavien asioiden listalle kuuluisi Landahlin ehdotuksen mukaan laaja joukko aiheita pornosta väkivaltaan. Sensuroitavaa väkivaltaa olisivat puolestaan ehdotuksen mukaan "todelliset tai todellisuutta jäljittelevät kuvat tai tekstit, jotka hahmottavat, kuvailevat tai ihannoivat fyysistä väkivaltaa ihmisiä, eläimiä tai instituutioita kohtaan (esim. sotakuvaukset)."

Ehdotus on saanut vielä toistaiseksi reaalimaailmassa työtään tekeviltä virkailijoilta tyrmistyneen vastaanoton. Esimerkiksi ulkoministeriö, jonka työntekijöiden täytyy jo työnsä puolesta kerätä tietoa terrorismista ja sotatapahtumista - olipa se kuinka veristä tai vastenmielistä hyvänsä - luonnehtii ehdotusta netin etukäteissensuuriksi. Virallisessa vastineessaan ulkoministeriö toteaa, kuinka heidän työntekijöillään on aito tarve vierailla rasistisilla, väkivaltaan yllyttävillä ja uskonnollisia ryhmiä solvaavilla sivustoilla, koska niiden sisältö on relevanttia maailmalla tapahtuvan debatin kannalta. Muiden ministeriöiden työntekijöillä on yhtä lailla legitiimejä tarpeita vierailla "eettisesti arveluttavilla" sivustoilla, Dagens Nyheter toteaa. Kansliapäällikkö Landahl itse ei suostunut kommentoimaan hankettaan asiasta kirjoittaneille lehdille vaan ohjasi toimittajat alaisensa Bengt Nordqvistin puheille. Dagens Nyheterin tiedustellessa, onko kanslialla ollut ongelmia siksi, että työntekijät vierailevat epäilyttävillä sivustoilla, Nordqvist totesi, että "on tullut esille tapauksia, joissa työntekijät ovat käyneet sivuilla, joilla ei sovi käydä."

Ulkopuolisten silmissä poliittisten päättäjien ja heidän avustajiensa näkökentän pimittäminen jonkun virkamiehen kontrolloimalla sensuurilla kuulostaa sekä absurdilta että vaaralliselta. Piratpartietin varapuheenjohtaja Christian Engström on samaa mieltä. Hän kummastelee blogissaan, kuinka suuri joukko johtavassa asemassa olevia henkilöitä on joutunut viime aikoina todellisen sensuuripsykoosin valtaan. Psykoosin oire on se, että nämä ihmiset kuvittelevat sensuurin olevan vastaus kaikkeen. "Ulkoministeriön virkamiehet eivät saa mennä sivuille, jotka käsittelevät maailman sotia ja konflikteja. Tietoturvasta vastaavat virkailijat eivät saa mennä sivuille, joilla neuvotaan tekemään tietomurtoja. Sukupuolitautien parissa toimivat virkailijat eivät saa lukea lääketieteellisiä kuvauksia, koska niihin liittyy seksiä", Engström kuvailee sensuroijien logiikkaa. "Vielä pari vuotta sitten pidimme Kiinan, Pohjois-Korean ja Saudi-Arabian kaltaisia maita varoittavina esimerkkeinä ja kritisoimme niitä, koska ne rajoittivat kansalaistensa informaation saantia. Nyt kaikki mediayritysten edustajista ministereihin ovatkin sitä mieltä, että sensuurin tie on oikea. Mitä ihmettä on oikein tapahtunut?"

Samaa ihmettelee Piraattiliitto seurattuaan Suomen hallituksen, eduskunnan ja poliisin sensuuripuuhia. Nyt kun kaikkien yhteiskunnan vihollisten äiti eli lapsiporno on saatu sensuroiduksi maton alle (sensuurikriitikko Matti Nikin ohella), onkin jo vuorossa tupakointi. Mitä seuraavaksi? Kenties tekijänoikeusterroristit ja heidän poliittiset tukijansa?