Ruotsin eduskunnassa on käynnistynyt tekijänoikeuskapina, eikä asialla ole oppositio vaan hallituspuolueiden omat kansanedustajat. Uutisoimme elokuun alussa maata hallitsevan maltillisen kokoomuksen kansanedustajasta Karl Sigfridistä, joka haastoi Dagens Nyheterissä julkaisemallaan debattikirjoituksella oman puolueensa pääministerin Fredrik Reinfeldtin lunastamaan vaalilupauksensa ja jättämään tiedostojen jakajat rauhaan. Pääministeri Reinfeldt samoin kuin oikeusministeri Beatrice Ask ovat tähän asti täydellisesti vältelleet vastaamasta Sigfridin haasteeseen. Mutta nyt heidän on pakko ottaa siihen kantaa, sillä Sigfrid on tehnyt eduskunta-aloitteen, jossa hän vaatii yksityisen tiedostojen jakamisen laillistamista varsin laajoilla ja asiallisilla perusteluilla. Eikä kyse ole tässä vaiheessa enää yhden miehen kapinasta, sillä aloitteen on allekirjoittanut peräti neljä maltillisen kokoomuksen kansanedustajaa sekä yksi keskustapuolueen edustaja.

Sigfrid käsittelee tekemäänsä aloitetta omassa blogissaan, jossa hän toteaa realistisesti, että sillä tässä vaiheessa on tuskin läpimenon mahdollisuuksia. Sillä on kuitenkin suuri merkitys tekijänoikeusdebatille ja mielipideilmaston muokkaamiselle. Ruotsin vihreät ovat aiemmin tehneet hieman samansuuntaisen aloitteen, mutta siinä missä vihreät olisivat valmiit laillistamaan vain tiedostojen lataamisen eikä niiden jakamista, Sigfrid ottaa asiaan paljon realistisemman kannan. Tämän päivän vertaisverkoissa kaikki lataajat ovat samalla tiedostojen jakajia. Jos transaktion toinen puoli laillistetaan, on omituista olla laillistamatta myös sen toista puolta. Painavimpana perusteluna laillistamiselle Sigfrid pitää yksityisyydensuojaa. Tiedostojen jakamisen valvominen vertaisverkoissa vaatii jo sinällään yksityisyydensuojan loukkauksia, ja vielä pahemmaksi tilanne muuttuu netin ulkopuolella, jossa erilaisten kannettavien laitteiden muistikapasiteetti kasvaa jatkuvasti, samalla kun tiedostojen jakaminen niiden välillä muuttuu yhä helpommaksi. Tämä jakaminen voi olla volyymiltaan jopa suurempaa kuin nettijakaminen, ja sen valvominen vaatisi aivan kohtuuttomia yksityisyydensuojan loukkauksia.

Sigfrid toteaa myös, että nykyisiltä tekijänoikeuslaeilta puuttuu kansan tuki, että nykyiset monopolijärjestelyt korvaavia liiketoimintamalleja on jo tarjolla, ja että vertaisverkkojakaminen on käytännössä jo muuttunut osaksi musiikkimarkkinoiden dynamiikkaa, mistä hyvänä osoituksena on esimerkiksi BigChampagne-yhtiön vertaisverkoista jatkuvasti keräämä markkinatietous. Vertaisverkkokäyttäjiä vainoavan levyteollisuuden tiedetään ostavan BigChampagnelta tietoa eri kappaleiden p2p-suosiosta ja hyödyntävän sitä omassa päätöksenteossaan. "Kehitys on parempi vaihtoehto kuin repressiiviset lait", summaa Sigfrid eduskunta-aloitteensa. "Laillistamalla tiedostojen jakamisen me luomme pohjaa sille, että tulevaisuuden elämysteollisuus löytää nopeammin uudet liiketoimintamallinsa."