"Mediateollisuus vartioi vanhaa materiaaliansa sen sijaan että se kehittäisi uusia liiketoimintamalleja. Koko yhteiskunnan tuki tekijänoikeuksille voi kadota ellei jotain tehdä nopeasti." Tämä oli Kuninkaallisen teknisen korkeakoulun professorin Roger Wallisin keskeinen sanoma tiistaina Ruotsin eduskunnassa järjestetyssä seminaarissa, jossa käsiteltiin tekijänoikeuksien nykytilaa ja uudistustarpeita. Tilaisuuden oli kutsunut koolle maltillisen kokoomuksen kansanedustaja Karl Sigfrid, joka on Piratpartietin Rick Falkvingen ohella profiloitunut yhdeksi tekijänoikeusreformin suurista esitaistelijoista Ruotsissa.

"Mediateollisuuden pitäisi vastata tiedostojen jakamisen uhkaan kehittämällä uusia palveluita ja vaihtoehtoisia tulolähteitä", itsekin musiikkia säveltävä Roger Wallis toteaa. "Mutta teollisuus onkin yhä enemmän siirtynyt vartioimaan vanhaa materiaaliaan, jota useissa tapauksissa ei edes yritetä myydä. Sitä vain pidetään varastossa kunnes joku yrittää levittää sitä netissä. Silloin yritykset iskevät. Kun materiaali ilmestyy YouTubeen, teollisuus alkaa vaatia siitä rahaa, ilman että se olisi koko aikana kehittänyt liiketoimintaansa lainkaan."

Seminaarissa mukana ollut Piratpartietin varapuheenjohtaja Christian Engström yhtyy Wallisin johtopäätöksiin: "Tekijänoikeudet ovat yhä enemmän muuttuneet synonyymiksi ahneille elokuva- ja levy-yhtiöille, jotka kaikin keinoin yrittävät pysäyttää teknisen kehityksen ja ansaita rahaa uhkailemalla ihmisiä joka suunnalla. Yhä useammat meistä alkavat väsyä tällaiseen menoon."

Seminaarissa nousi esille muun muassa seuraavia hätkähdyttäviä seikkoja:

- Elokuvayhtiö Sandrew Metronome on päättänyt lopettaa elokuvien tuotannon ja sen sijaan keskittyä täysin ansaitsemaan rahaa jo omistamillaan tekijänoikeuksilla. Tämän päivän tekijänoikeuksilla on tullut kannattavammaksi käyttää aikaa oikeusistuimissa kuin elokuvastudiossa.

- Neljä suurinta levy-yhtiötä omistavat oikeudet noin 80%:iin koko historian aikana julkaistusta levytetystä musiikista. Näitä oikeuksia käytetään ensisijaisesti kontrolliin; liiketoiminnan kehittäminen niiden avulla on toissijaista.

- Kun suuret levy-yhtiöt saavat tekijänoikeusuhkauksillaan YouTuben kaltaisilta yrityksiltä jättikorvauksia, artistit eivät saa näistä korvauksista senttiäkään. Levy-yhtiö pitää itsellään koko korvauksen siitä, että artistin töitä levitetään luvatta.

- Kun ihmiset ostavat musiikkikappaleita iTunes-levykaupasta, saa luottokorttiyhtiö kappaleen myyntihinnasta suuremman osuuden kuin itse artisti. Leijonanosan vie luonnollisesti levy-yhtiö.