Ruotsin Linköpingissä käytiin eilen oikeutta 31-vuotiasta paikallista mieshenkilöä vastaan jutussa, jota ruotsalaiset piraatit seuraavat suurella mielenkiinnolla. Yksi syy kiinnostukseen on se poikkeuksellinen tapa, jolla jutun syyttäjä antoi syytetyn tietokoneen ruotsalaisten antipiraattien vapaasti tutkittavaksi. Tämä syytetyn yksityisyydensuojan ja oikeusturvan kannalta hyvin kyseenalainen teko sai Piratpartietin tekemään syyttäjä Britt-Louise Viklundista kantelun Ruotsin eduskunnan oikeusasiamiehelle. Toinen syy kiinnostukseen on se, että kyseessä on selvästi juttu, josta antipiraatit yrittävät saada syytetylle ehdollisen vankeustuomion. Antipiraatit tarvitsevat päiväsakkotuomiota kovemman tuomion, jotta heillä olisi mahdollisuus vaatia epäilemiensä tiedostonjakajien henkilötietoja palveluntarjoajilta IP-osoitteiden perusteella edes 'vakavammissa' p2p-jutuissa. Viimeksi kun antipiraatit veivät p2p-jutun hovioikeuteen, tuomio jäi pelkkiin päiväsakkoihin, ja Ruotsin yksityisyydensuojalaki estää henkilötietojen luovuttamisen näin vähäisten rikkomusten perusteella.

Oikeudenkäynti sai heti alkuun yllättävän käänteen, kun syytetty perui kaikki aiemmat tunnustuksensa. Hän oli viime vuoden puolella kolmessa eri poliisikuulustelussa myöntänyt jakaneensa elokuvia netissä, mutta nyt hän totesi, ettei ollut tuolloin kyennyt ajattelemaan selkeästi. "Minun on täytynyt olla valtavan hermostunut", hän kuittasi aiemmat puheensa.

Puolustus onnistui teknisessä todistelussaan ilmeisen hyvin, sillä syyttäjä joutui vetämään takaisin suurimman osan väittämistään tekijänoikeusrikkomuksista. Antipiraatit olivat omien tutkimustensa perusteella väittäneet, että mies oli jakanut netissä 30 elokuvaa ja 23.000 musiikkitiedostoa. Syyttäjä Viklundilla oli kuitenkin suuria vaikeuksia todistaa, että nimenomaan syytetty oli jakanut mitään tiettyjä teoksia netissä. Puolustuksella oli todistajanaan aiemmin maan turvallisuuspoliisissa toiminut it-asiantuntija André Rickardsson, joka onnistui tehokkaasti torpedoimaan syyttäjän argumentit. "Teknisessä näytössä ei ole mitään, mikä todistaisi nimenomaan syytetyn jakaneen elokuvia ja musiikkia netissä", päätyi Rickardsson toteamaan. Syytetty itse esitti epäilyn, että jotkut hänen tuttavistaan ovat saattaneet harjoittaa tiedostojen jakamista hänen koneellaan vieraillessaan hänen asunnossaan. Hän myönsi, että hänellä oli kyllä koneelleen asennettuna p2p-ohjelma, mutta totesi asentaneensa sen pelkästä uteliaisuudesta. Lisäksi hän totesi, että pelkkä ohjelman käynnistäminen [mistä jää tyypillisesti jälkiä tietokoneeseen] ei tarkoita sitä, että hän olisi käyttänyt kyseistä ohjelmaa aktiivisesti.

Teknisen todistelun jälkeen syyttäjä joutui myöntämään, ettei hän kykene esittämään 23.000 musiikkikappaleen jakamisesta pitäviä todisteita, joten hän veti syytteen niiden osalta pois. Hän kuitenkin piti edelleen kiinni siitä, että syytetty oli jakanut netissä 30 elokuvaa ja vaati sen perusteella tälle ehdollista vankeustuomiota ja päiväsakkoja. Puolustusasianajaja Morgan Gerdin vaati puolestaan vapauttavaa tuomiota. "Syytetty tunnusti aikoinaan siinä uskossa, että häntä vastaan oli todisteita. Mutta pelkkä tunnustus ei riitä, sen tueksi täytyy olla myös todisteita", Gerdin summasi. Tuomiota jutussa odotetaan 8. tammikuuta.