Kuluttajavirasto on ollut aiemminkin kommentoimassa tekijänoikeuksien kuluttajavastaisuudesta. On hyvä, etteivät ole väsyneet mutta valitettava tilanne taitaa olla edelleen niin, että heidät on liian helppo sivuuttaa päätöksenteossa. Jostain syystä valtion virastona heidän painoarvo on yllättävän pieni kun pitäisi päättää nk. Tärkeistä Asioista (tm).

Toki hyvä kysymys on miksi, mutta luulenpa että jos asiaa kysyisi, ongelmaa ei edes tiedostettaisi.

Hyvä arvaus voisi olla siksi, että he puhuvat nk. tavallisen tallaajan näkökulmasta ja poliitikkojen on niin hyvä muistuttaa että linjavedot pitää tehdä koko kansan eduksi. Ja kukapa Suomen kansan tarpeet paremmin tietäisi kun amerikkalainen teollisuus.

ihmettelin jo silloin kun ne tulivat. Miten on mahdollista, että pitää maksaa maksuja sillä perusteella, että niissä voi olla tekijänoikeudellisia tiedostoja, kun sellaisia ei kuitenkaan saa olla. Ei sellaista kai olekaan kuin Suomessa ja Ruotsissa, en ole ihan varma, mutta näin oli tietääkseni ihan alussa ainakin.

Koskakohan TEOSTO keksii, että hyvämuistiset saattavat laulella suihkussa tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia ja sitä voivat jopa jotkut kuulla.

Pois CD/DVD-maksut, pois taksien TEOSTO-maksut, pois partureiden TEOSTO-maksut ja muut naurettavuudet. Musiikkibisnes tärvelee kaiken taiteen mainetta tekijänoikeuden osalta.

Listasontaa, jota radiot päiväsaikaan kilvan eetteriin tunkevat, voisi kutsua lähinnä kidutukseksi. Silence is Golden...

Homer S ilmeisesti turhautuu, kun joku ilmaisee eriävän mielipiteen ja jopa jatkaa sillä tiellä perustellusti sen sijaan että "määkisi lammaslauman mukana". Yksinkertaisesti olen sitä mieltä, että lakia tulee noudattaa. Kaverilta lainaaminen erottuu tässäkin tapauksessa erittäin konkreettisesti siinä, että kaverillasi ei ole kymmeniä tuhansia levyjä musiikkia hyllyssä. Lain mukaan on sallittua kopioida omaan käyttöönsä kopio kirjaston materiaalista, joten jos peffa ei nouse penkistä ylös sen vertaa että odottelee levyn tai leffan vapautumista kierrosta, niin voisi mielestäni katsoa peiliin ja miettiä ihan kaksikin sekuntia että "olenko minä elävä esimerkki kaikkimullehetinyt-sukupolvesta".

Mutta niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, joten kerrataanpa kolikon toisen puolen näkemys nyt sinnekin päin niin että menee varmasti perille kielikuvalla joka siellä ymmärretään:

"Ota nyt se pääsi, jonka jatkona ilmeisesti perse suoraan jatkuu ilman niskaa, pois jo sieltä pensaasta! Kerro minulle ettet ole tosissasi siinä etteikö laiton kopiointi olisi ostotarpeen kuolettamista ja täten pois sisällöntuottajien, -jakelijoiden ja kaupan myynnistä."

EDIT: Toistuvat argumentit vapaan kulttuurin puolesta ovat toki yleviä, mutta millä tapaa maailma muuttuisi tästä sen paremmaksi paikaksi kuin se on ollut? Ettäkö ihmiset jollakin tapaa saisivat kulttuuriherätyksen? Kirjasto on ollut tässä maassa läsnä kansalaisten keskuudessa 1800-luvulta lähtien tarjoamassa näennäisesti ilmaista sisältöä, eikä se ole vielä onnistunut lyömään läpi sitä kuuluisaa Grassia ja Mannia kansalaiselle. Tuskinpa sitä siis tekee vertaisverkkokaan. Sen sijaan vertaisverkot kyllä jauhavat massoittain sitä tusinatavaraa, eli näyttäisi olevan Transformersit ja Resident Evilit ja Sawit kärjen tuntumassa ainakin Torrentboxissa. Tämäkö on nyt sitä kaikkien etua? Leffa joka on halpa (4-5€) vuokraamossakin pitää ladata vielä ilmaiseksi? Ja jos sitä ei vielä vuokraamossa ole, niin onko sen odottaminen kova työ? Älkää todistako, että kaikkimullehetinyt iskee tässäkin kohtaa.

Kirjastosetä: "Kirjasto on ollut tässä maassa läsnä kansalaisten keskuudessa 1800-luvulta lähtien tarjoamassa näennäisesti ilmaista sisältöä, eikä se ole vielä onnistunut lyömään läpi sitä kuuluisaa Grassia ja Mannia kansalaiselle."

Ei kirjaston tarvitsekaan tehdä Grassista ja Mannista luetuimpia kirjailijoita kansalaisten keskuudessa, kunhan se tuo heidän teoksensa saataville muun tarjonnan ohessa. Itsekin löysin ja luin Grassini ja Mannini kotikaupunkini kirjaston monipuolisen tarjonnan joukosta, ja toki luin kaikenlaista kevyempääkin, jota oli saatavilla. Jos vertaisverkot toteuttavat saman funktion musiikin ja elokuvien osalta eli tarjoavat käyttäjilleen ilmaiseksi koko tuotannon kirjon Renny Harlinista Ingmar Bergmaniin, silloinhan niiden asiakkaat voivat vapaasti tyydyttää niin viihteellisempää kuin vakavampaakin kulttuurijanoaan, enkä näe tässä mitään huonoa. Pirate Baykin pystytti ohjaajamestari Bergmanin kunniaksi oman erikoissivuston, ja uskonpa, että monet kymmenet tuhannet laatuelokuvan ystävät ympäri maailman ovat jo ehtineet nauttia tästä palvelusta vertaisverkkotekniikan hoitaessa jakelun ja vapaaehtoisten elokuvan ystävien pitäessä teoksia tarjolla.

On hyvä asia, että Kuluttajavirasto ärähtää tekijänoikeuslain valmistelun heikkouksista yms. Suomalainen kuluttajaliike on niin heiveröinen moniin kansainvälisiin esimerkkeihin verrattuna, ettei mikään ele ole liikaa. Toivotaan lisää painetta siltä suunnalta, kun ministeriöratkaisusta ärtynyt teollisuus panee seuraavan lobbauskierroksen päälle (eikä siinä mene kauan).

Minä näen - kirjastonhoitajana - kirjastolaitoksen tehtävässä paljon samaa kuin mitä internet parhaimmillaan hoitaa. Vain pieni osa ihmisten kulttuurisista tarpeista tulee hoidetuksi kaupallisen jakelun kautta, se on aina ollut eräs kirjastojen olemassaolon tärkeä tekijä. Kauppaa kiinnostaa vain uusin uusi (ja pieni siivu hyvin myyvää vanhaa), kirjasto pystyy tarjoamaan kaupan hyllyiltä jo kadonnuttakin.

Samalla tavalla verkko on tärkeä lähde sellaisille kulttuurisisällöille, joita ei kaupallisesti ole mahdollista saada tai joka kaupallisesti hankittuna olisi taloudellisesti ylivoimaista useimmille kiinnostuneille. Varmasti siellä P2P-liikenteen huipulla majailevat uutuusleffat ja -levyt, mutta kyllä siellä liikkuu hirmuisesti myös sellaista tavaraa, jota teollisuus ja kauppa eivät ole vaivautuneet tarjoamaan laillisesti tai jonka saaminen on tehty perin hankalaksi (muistetaan nyt vaikka sitä, että Amazonin MP3-palvelu toimii vain Yhdysvalloissa...).

Kun ihmisten kiinnostus on valtavan paljon laajempaa kuin mihin teollisuuden kiinnostus ulottuu, nokkela ihminen etsii keinot palvella tuota kiinnostusta. Jos nuo uudet keinot sitten sattuvat rikkomaan voimassa olevia lakeja, voidaan joko pitää lakeja vanhentuneina tai sitten olla sitä mieltä, ettei ihmisten pidäkään saada tyydyttää kaikkea kiinnostustaan. Minä kallistuisin lakien muuttamisen puolelle.

Nythän olemme tilanteessa, jossa ihmisten sivistyksellisesti täysin perusteltu tarve pakottaa osin laittomaan toimintaan (laillisesti ei voi hankkia muuta kuin sitä, minkä teollisuus vaivautuu pakkaamaan ja laittamaan jakeluun). Siitä ei voi eikä pidä vetää sellaista johtopäätöstä, että nämä ihmiset erityisesti haluaisivat rikkoa lakia. Jos yksityisyydessä tapahtuva tiedostojen jakaminen, jossa ei liikutella rahaa eli ansaita toisen omaisuudella, säädetään lailliseksi, kaikki hyötyvät. Teollisuus voi ottaa oppia P2P-porukoilta, poliisi ja oikeuslaitos voivat keskittyä todellisen rikollisuuden jahtaamiseen.

Monet asiat tekijänoikeudessa ovat tavallisen kansalaisen kannalta kohtuuttomia. Kaikki viime vuosien uudistuksen ovat kallistaneet tasapainoa ei niinkään yksittäisen tekijän vaan oikeuksia hallinnoivien yritysten eduksi. P2P ja warettaminen ovat pääosin seurausta tasapainon vinksahtamisesta, joskaan eivät tietenkään kokonaan. Yhteiskunnan, joka haluaa edistää kaikkien kansalaistensa hyvinvointia, on etsittävä tekijänoikeudessa kohtuullista tasapainotilaa. Tällä hetkellä näin ei riittävässä määrin tapahdu, koska teollisuuden lobbausvoima on liian suuri.

Jos viranoamaiset ja lainsäätäjämme olisivat viisaita, (1) tekijänoikeuslaista napsittaisiin pois vaatimus laillisesta lähteestä yksityisessä kopioinnissa, (2) luovuttaisiin kopionsuojauksen kierron kriminalisoinnista ja tyydyttäisiin vain kieltämään se, (3) lopetettaisiin nykymuotoinen hyvitysmaksun periminen kopioinnin mahdollisuudesta ja säädettäisiin hyvitys lisättäväksi valmiisiin tuotteisiin ja (4) säädettäisiin ei-kaupallinen tiedostojen jakaminen kansalaisen yksityisyyden piiriin kuuluvaksi asiaksi. Ei ole kohtuullista kriminalisoida yksityistä toimintaa, jossa ei edes liiku rahaa.

Heikki Poroila
Musiikkikirjastonhoitaja

Heikki Poroila: "Nythän olemme tilanteessa, jossa ihmisten sivistyksellisesti täysin perusteltu tarve pakottaa osin laittomaan toimintaan...

Tämä viittauksesi sivistyksellisesti perusteltuihin tarpeisiin herättää myös kysymyksen itse sivistyksen perustarpeista, animi culturan eli hengen viljelyn yhteisöllisestä näkökulmasta. Kirjastojen ammattilaisille tämä näkökulma on varmasti luonnollinen ja läheinen, kun ammatin kautta pääsee ajan kanssa seuraaman ihmisten kiinnostusten kehittymistä ja kypsymistä ja ehkä samalla joidenkin luovempien asiakkaiden vähittäistä kehittymistä kulttuurin kuluttajista sen aktiivisiksi tuottajiksi. Viihdeteollisuuden argumentaatiosta ja ongelmanasettelusta mainittu näkökulma sen sijaan loistaa poissaolollaan - ja jopa ystävämme Kirjastosetä tuntuu jostain kumman syystä kadottaneen sen.

Hengen viljely yhteiskunnallisena prosessina on hyvin yhteneväinen maan viljelyn kanssa: kumpikin vaatii hyviä, vakaita olosuhteita sekä pitkäjänteistä ja kärsivällistä koko maaperän ravitsemista ilman mitään välittömiä hyödyn tai onnistumisen odotuksia. Nuorimpien ikäluokkien ostovoima ja kaupallinen relevanssi on olematon, mutta hengen viljelyn kannalta he ovat tärkeimmässä kasvuvaiheessaan, ja heidän ravinnokseen olisi hyvä saada kaikki mahdollinen heitä kiinnostava kirjallisuus, musiikki ja elokuva - ja jokaiseen Suomen kolkkaan. Samoin heidän käsiinsä olisi syytä järjestää kaikki parhaat nykytekniikan tarjoamat luovuuden työkalut, joilla he voisivat alkaa kehittämään mahdollisia luovia taipumuksiaan heti kun siihen tuntevat kiinnostusta, hyödyntäen kaikkea saatavilla olevaa teksti- ja audiovisuaalista materiaalia omissa kokeiluissaan. On kai itsestään selvää, että tällaisella maksimaalisella hengen viljelyllä voitaisiin odottaa mitä parhainta luovuuden ja lahjakkuuden satoa koko kansakunnan hyödyksi tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, kun itse kunkin yksilön henki ja siihen liittyvät taidot saisivat kypsyä oman luonnollisen aikansa omissa yksilöllisissä olosuhteissaan, eikä näiden kehittyminen olisi rahasta kiinni.

Kaupallisten viihdetuottajien ja tekijänoikeuslobbyn maailmankuva lähtee puolestaan siitä, että jo kymmenvuotias musiikista kiinnostunut tenava on potentiaalinen 'kuluttaja', jolta tulisi pystyä nyhtämään rahaa - jos ei suoraan niin vanhempien kautta - ja jonka käyttäytymisen pitäisi kunnioittaa joitain abstrakteja tekijänoikeuslakeja, jotka merkitsevät kaiken kulttuurimateriaalin joillain abstrakteilla omistussuhteilla. Tämä on tietenkin täysin järjetön ja suorastaan sairaalloisen kapea-alainen tapa nähdä asia kulttuurin ja kulttuurin perustarpeiden näkökulmasta. Sitä ei voi oikein luonnehtia edes hengen ryöstöviljelyksi, koska koko vilejelyaspekti ei kiinnosta tekijänoikeusteollisuutta. Pikemminkin on kyse maaperän puhtaasta ryöstämisestä sen mahdollisista mineraalirikkauksista piittaamatta tuon taivaallista kulttuurin tulevaisuudesta tai edes sen huomispäivästä.

Tenavasta tulee kulutusvoimainen palkansaaja aikaisintaan 10-15 vuoden kuluttua, mutta aika on oikea ja tie on täysin auki hänen sivistyneisyytensä ja luovuutensa nopeallekin kehittymiselle. Rahaa hänellä ei ole, mutta altista henkeä sitäkin enemmän. Tekeekö hän sitten väärin imuttaessaan itselleen vertaisverkoista gigakaupalla musiikkia ja elokuvia vanhempiensa kustantamalla laajakaistalla ja tietokoneella? Ei todellakaan! Hän tekee juuri sitä, mihin sivistysvaltion tulisi häntä suorastaan kannustaa, eli tyydyttää oman henkensä janoa: laajentaa tuntemustaan taiteesta, kehittää makuaan sen suhteen ja niin edelleen. Mitä nuorempana ja mitä enemmän, sitä parempi! Tätä keskeisen tärkeää sivistysvaltion funktiota kirjastot ovat perinteisesti olleetkin ansiokkaasti avittamassa, mutta niitä ei ole kaikkien lähettyvillä, ja erityisesti audiovisuaalisen materiaalin osalta niiden resurssit ovat rajalliset, kun taas netti on globaali ja ylenpalttisen rikas audiovisuaalisen materiaalin kirjasto. Sen vapaaseen käyttämiseen olisi kannustettava sen sijaan että tekijänoikeuslobbyn annetaan nyt pelotella oikein poliisisetien avulla nuoria sen 'laittoman' käytön vakavista seuraamuksista. Hyi helvetti millainen sivistysvaltion alennustila!

Vai että ovat kollegatkin ihan sitä mieltä että piratismi pitäisi laillistaa. Ilmeisesti ammattikunnassa on useampiakin jotka seuraavat näitä keskusteluja, sillä keskustelua näyttää olevan jo kirjastoalan omillakin keskustelupalstoilla. Meikäläisen vähiä työvuosia en aio käyttää asiasta kiistelemiseen monella rintamalla, kun se näyttää olevan täysin yksipuolista. Siihen ei palkkakaan repeä.