MP3-soittimesi, kannettava tietokoneesi ja jopa kännykkäsi ovat vaarassa tulla tutkituiksi, takavarikoiduiksi ja hävitetyiksi tulevilla ruotsinristeilyilläsi, mikäli niistä löytyy piraattilähteistä peräisin olevaa musiikkia tai elokuvia. Tämä on yksi skenarioista, joita Yhdysvallat havittelee salaisissa neuvotteluissa uudesta kansainvälisestä kauppasopimuksesta, joka kulkee nimellä ACTA eli Anti-Counterfeiting Trade Agreement. EU:n parlamentti valtuutti EU-komission neuvottelemaan sopimuksesta huhtikuussa, ja neuvotteluissa ovat mukana Yhdysvaltojen ja EU:n lisäksi myös Kanada, Japani ja Sveitsi. Vaikka sopimuksen nimi viittaa kirjaimellisesti rahan väärentämiseen ja laajemmin tulkittuna kaupallisiin tuoteväärennöksiin, ovat mediateollisuudelle lojaalit amerikkalaiset kauppaneuvottelijat ujuttamassa sopimukseen rajuja ei-kaupalliseen tiedostojen jakamiseen kohdistuvia voimatoimia. Asia käy ilmi Wikileaks-sivuston maanantaina paljastamasta neuvottelujen pohjana olevasta dokumentista (PDF).

Sopimusluonnoksen mukaan ACTA tekisi kaikkien sopimuksessa mukana olevien maiden tullivirkailijoista tekijänoikeuspoliiseja, joilla olisi oikeus vapaasti tutkia matkustajien mp3-soittimien ja kannettavien tietokoneiden sisältö. Mikäli laitteista löytyisi piraattimateriaaliksi tulkittavia tiedostoja - olivatpa ne sitten musiikkia, elokuvia tai tietokoneohjelmia - rajaviranomaiset voisivat mätkäyttää matkustajalle samantien sakot sekä takavarikoida tämän laitteet ja jopa tuhota ne rikoksentekovälineinä. EU:n sisärajojen ylitse matkustavatkaan eivät olisi turvassa, sillä sopimusluonnoksessa korostetaan, kuinka tärkeitä piratisminvastaiset toimet ovat riippumatta siitä, missä tekijänoikeuksien omistajat sijaitsevat tai mikä on tekijänoikeuksia loukkaavien kopioiden alkuperä.

Tämä on kuitenkin vasta alkua. ACTA:ssa yritetään ajaa lävitse myös laajoja lakimuutoksia, joilla sopimusmaiden palveluntarjoajat mm. pakotettaisiin luovuttamaan tiedostonjakajien henkilötietoja nykyistä kevyemmin perustein. Tarkoitus on saada myös taloudellista hyötyä tavoittelematon tiedostojen jakaminen rikosoikeudellisten sanktioiden piiriin. Ehdotuksessa puhutaan tältä osin "merkittävistä tarkoituksellisista rikkomuksista", jollaiseksi olisi käytännössä helppo tulkita vaikkapa elokuvan seedaaminen BitTorrent-verkossa. Samoin myös EU-maissa olisi tarkoitus saada käyttöön amerikkalaistyyppinen tekijänoikeusrikkomuksien rangaistuskorvausjärjestelmä, jossa korvausten ei enää tarvitse olla missään realistisessa suhteessa oikeudenomistajan kärsimiin taloudellisiin tappioihin.

Tällaisten syvällekäyvien muutosten ajaminen lävitse salaisten kauppaneuvottelujen mekanismilla sopii erinomaisesti tekijänoikeusteollisuuden lobbareille, koska näin on mahdollista sivuuttaa asiassa sekä immateriaalioikeuksia säätelevät kansainväliset järjestöt että osallistujavaltioiden parlamentaarinen kontrolli, kiusallisesta mediahuomiosta ja mahdollisesta kansalaiskeskustelusta puhumattakaan. Ruotsalainen maltillisen kokoomuksen kansanedustaja Karl Sigfrid onkin ehtinyt jo todeta, että ACTA-sopimushanke on ujutettu EU:n päätöksentekoketjun lävitse salakähmäisellä tavalla ilman mitään julkista debattia. Sigfrid on vaatinut maan oikeusministeriöltä lisätietoja kaavaillun sopimuksen sisällöstä.

Wikileaks-paljastus on ehtinyt herättää huolestumista ja kritiikkiä myös Kanadassa. The Vancouver Sun varoittaa, että uusi kauppasopimus tekisi kanadalaisten iPodien sisällöstä samantien laitonta. Kanadalaiset saavat nykyään ladata musiikkia laillisesti myös vertaisverkoista, koska tallennusmediasta maksettujen hyvitysmaksujen katsotaan kattavan kaiken yksityisen kopioinnin. Tämä ei kuitenkaan estäisi ACTA:n voimaantullessa amerikkalaisia tullivirkailijoita takavarikoimasta pohjoisten rajanaapureidensa musiikkisoittimia ja sakottamasta näitä niiden 'laittomasta' sisällöstä. Kanadalainen tekijänoikeusasioihin erikoistunut professori Michael Geist puolestaan varoittaa, että sopimus yritetään saada voimaan jo tämän vuoden lopussa, joten aikaa vastatoimiin ei ole enää paljon.