Helsingin Sanomat raportoi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Optulan juuri julkistamasta laajasta kyselytutkimuksesta, jolla kartoitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten eli noin 15-vuotiaiden nuorten laittomien ja 'yleisesti kiellettyjen asioiden' harjoittamista. Optula on tehnyt saman kartoituksen jo viidesti aiemmin, mutta tällä kertaa tutkijat olivat oivaltaneet liittää kartoitukseen mukaan myös 'luvattoman verkkolataamisen' eli nettipiratismin. Tutkimus paljasti, että nettipiratismi nauttii nuorten keskuudessa valtaisaa suosiota. Piratismi on jokapäiväinen harrastus 29 prosentille ikäluokasta, ja satunnaisemmin sitä harjoittaa 69-74 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista. Sitä, että piratismista on nuorille myös konkreettista iloa ja hyötyä, todistaa tieto, että kahdella kolmesta yhdeksäsluokkalaisesta on oman kertomansa mukaan tietokoneellaan vähintään sata luvattomasti netistä ladattua tiedostoa. Eri sisältötyyppien osalta ladatusta materiaalista kaksi kolmasosaa on musiikkia, elokuvien ollessa seuraavaksi suosituin sisältöryhmä.

Nettipiratismista yleisyydestä Suomessa on ollut tähän mennessä saatavilla valitettavan vähän luotettavaa tutkimustietoa, joten Optulan kartoitus ja sen tiedot ovat erittäin tervetulleita. Tähän mennessä tekijänoikeusteollisuuden kotimainen lobbausorganisaatio Lyhty on poiminut Tekijänoikeusbarometristaan tarkoitushakuisesti milloin piratismin vähenemistä, milloin sen lisääntymistä todistelevia numeroita. Tätä mielivaltaista propagandamateriaalia on edelleen levitetty myös kansainväliseen lobbauskäyttöön - viimeksi Ruotsiin - muka todistamaan Lex Karpelan eli IPRED1-sanktiodirektiivin mukaisen uuden tekijänoikeuslakimme tehokkuutta nettipiratismin vähentämisessä. Optulan tutkimus osoittaa kuitenkin yksikäsitteisesti, että Lex Karpela on täydellisesti epäonnistunut tässä tavoitteessa 15-vuotiaiden osalta. Nettipiratismi on huippusuosittua yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö sama pätisi myös muihin läheisiin ikäluokkiin.

Helsingin Sanomien haastattelema Optulan tutkija Venla Salmi arvioi nettipiratismin suosion syiksi mm. sen helppouden ja sen, etteivät nuoret koe piratismia samanlaiseksi varastamiseksi kuin kaupasta tavaran viemistä. Molemmat havainnot ovat osuvia ja asiallisia. Modernit vertaisverkko-ohjelmat ja niiden käyttöä tukeva palvelimien, trakkereiden ja verkkosivustojen infrastruktuuri tekevät nettipiratismin helpoksi ja palkitsevaksi myös aloittelijoille ja satunnaisille kokeilijoille. Ohjelmat ja protokollat tekevät toisaalta uuden ripatun tai digitoidun materiaalin jakamisen helpoksi ja toisaalta jo olemassaolevan materiaalin edelleen jakamisen täysin automaattiseksi, jolloin koko massiivinen p2p-ekosysteemi pysyy tuoreena ja elinvoimaisena käyttäjien omien kollektiivisten resurssien turvin. Se, että nuoret eivät enää niele tekijänoikeusteollisuuden perinteistä propagandaviestiä siitä, että kopioiminen olisi varastamista, on luonnollinen seuraus tekijänoikeuksien ympärillä käydystä debatista ja valistuksen leviämisestä. Tämän päivän 15-vuotias suomalainen tajuaa jo varsin hyvin, että nettipiratismi on 'laitonta' ainoastaan siksi, että suuret levy-yhtiöt, Hollywood ja tekijänoikeuksilla rahastavat organisaatiot ovat lobanneet sen laittomaksi - ei siksi, että se olisi jokin todellinen rikos yhteiskuntaa tai taiteilijoita kohtaan.

Poliittinen piraattiliike ja sen myötä niin meille kuin muuallekin perustetut piraattipuolueet ovat viimeistään tehneet selväksi, että on ennen kaikkea poliittinen valinta, haluammeko kriminalisoida kokonaisen nuorisosukupolven viihdeteollisuuden suuryrityksiä palvelevilla tekijänoikeuslaeilla vai hyväksymmekö p2p-teknologian myötä auenneen uuden verkottuneen ja vapaan kulttuurin jakamisen muodon positiivisena ja kannustettavana ilmiönä, jollainen se luonnostaan on.