Sekä Piraattipuolue että EFFI (Electronic Frontier Finland) vastustavat Lex Nokiana tunnettua uutta urkintalakia. Omassa lehdistötiedotteessaan Piraattipuolue pelkää, että erilaisten pienempien ja suurempien yhteisöjen viestinnän urkinnasta tulee Lex Nokian myötä arkipäivää. Piraatit toteavat, kuinka julkinen keskustelu laista on virheellisesti keskittynyt yritysvakoilun torjuntaan, vaikka lain sisältö sallii urkinnan kaikille yhteisötilaajille kirjastoista kouluihin. Urkinnan perusteeksi riittää epäilys siitä, että käyttäjä käyttää verkkoa "ohjeiden vastaisesti" ja voi käytöllään "todennäköisesti aiheuttaa yhteisötilaajalle merkittävää haittaa tai vahinkoa". Näin lavea määritelmä voi piraattien mukaan käytännössä tarkoittaa aivan mitä tahansa. Käytännön esimerkiksi puolue ottaa tilanteen, jossa koulu on kieltänyt oppilaitaan lähettämästä YouTube-palveluun videoita. Tällöin pelkkä epäilys jonkin oppilaan YouTube-vierailusta koulun koneella antaisi mahdollisuuden tutkia hänen viestintänsä kaikki tunnistetiedot.

Lakiehdotukseen sisällytetty vuosittainen raportointivelvollisuus tietosuojavaltuutetulle on Piraattipuolueen mielestä pelkkää silmänlumetta. Pelkkä ilmoitusluontoinen raportointi ja etukäteiskontrollin täydellinen puute tekevät yhteisöjen jäsenten viestinnästä käytännössä täysin suojatonta pahantahtoistakin valvontaa vastaan. "Esitetty urkintalaki rikkoo törkeästi kansalaisoikeuksia, ja on kaikin tavoin oikeusvaltion periaatteiden vastainen", Piraattipuolue toteaa yhteenvedossaan ja vaatii, että mikäli yhteisötilaajille väistämättä halutaan antaa minkäänlaisia oikeuksia asiakkaidensa tarkkailuun, tulee tällainen vakoiluoikeus alistaa tiukasti viranomaisten valvontaan. "Valvonnan on vaadittava etukäteishyväksyntää, ei pelkkää ilmoitusta jälkikäteen. Kaikkein paras vaihtoehto olisi kuitenkin kokonaan poistaa ne pykälät, jotka laajentavat yhteisötilaajan nykyisiä tarkkailuoikeuksia. Ei ole perusteita antaa taloyhtiölle oikeutta vakoilla käyttäjiään, mikäli sitä ei suuremmille Internet-palveluntarjoajille tai puhelinyhtiöillekään anneta."

EFFI on puolestaan lähettänyt viestintäministeri Lindénille avoimen kirjeen, jossa järjestö piraattien tavoin ihmettelee lain laajaa sovellusaluetta kaikkiin yhteisötilaajiin. EFFI kertoo ymmärtävänsä, kuinka Nokia ja "Eteläranta" voivat haluta lisää oikeuksia työntekijöidensä seurantaan, mutta kummastelee sitä, miksi vastaavia oikeuksia ollaan antamassa kirjastoille, yliopistoille ja taloyhtiöille, vaikka nämä eivät ole edes sellaisia vaatineet. Esimerkkinä siitä, kuinka Lex Nokia voi vaarantaa yksityisyydensuojan, EFFI kuvailee skenarion, jossa taloyhtiön dataverkko syystä tai toisesta hidastuu. Yhtiön isännöitsijä voi tällöin epäillä jonkun asukkaista lataavan suuria tiedostoja ja pelkästään tämän epäilyn perusteella alkaa urkkia talon asukkaiden viestintää.

"Hallituksen esityksessä tai lähettämissänne lehdistötiedotteissa tätä yleistä valvonnan laajentamista ei perustella mitenkään, vaan niissä keskitytään pelkästään lain liikesalaisuus-aspektiin", EFFI huomauttaa Lindénille. Järjestö epäilee, että kyse on tietoisesta valinnasta, koska muuten koko esitys olisi voitu käsitellä muutoksena jo olemassaolevaan lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä. "Näyttää siltä, että urkintalaki hyväksytään eduskunnassa väistämättä, riippumatta tiedemaailman ja kansalaisyhteiskunnan vastustuksesta", EFFI jatkaa pessimistiseen sävyyn. "Lain pahimmat ylilyönnit olisi kuitenkin vielä mahdollista korjata. Ministeri Lindén, ette kai oikeasti halua näin laajaa urkintaoikeuksien laajentamista?"