IPRED-laki voimaan Ruotsissa: piraatit vastaiskuun langattomilla verkoilla

Suomen Lex Karpelaa vastaava IPRED-laki astui tänään voimaan Ruotsissa. Antipiraateilla on nyt mahdollisuus omien 'todisteidensa' perusteella hankkia tukholmalaiselta tuomioistuimelta määräyksiä, joilla palveluntarjoajat pakotetaan luovuttamaan asiakastietojaan väitetyistä tiedostonjakajista. Odotettavissa on uhkauskirjeitä tiedostonjakajille, mafiatyylisiä "tarjouksia, joista ei voi kieltäytyä", pahimmillaan jopa kruununvoudin tekemiä kotietsintöjä ja epäiltyjen piraattien pankkitilien jäädytyksiä. Kaiken tämän on IPRED-lain puoltajien mukaan määrä toimia pelotteena, joka saa ruotsalaiset lopettamaan tiedostojen laittoman jakamisen. Kaikki merkit kuitenkin viittaavat siihen, että Ruotsin IPRED-laki tulee olemaan piratismin torjumisessa yhtä tehoton kuin mitä Suomen Lex Karpela on ollut. Expressen-lehden tekemissä katuhaastatteluissa yksikään tiedostonjakaja ei sanonut lopettavansa tiedostojen jakamista IPRED-lain vuoksi. Samaa uskoo Piratepartietin puheenjohtaja Rick Falkvinge. Samalla hän pahoittelee sitä, että maan hallitus on päättänyt laillistaa miljardien liikevaihtoa pyörittävän teollisuudenalan harjoittaman ruotsalaisten lapsiperheiden kiristystoiminnan.

Ruotsalaispiraatit ovat myös ryhtyneet aktiivisiin vastatoimiin IPRED-lakia vastaan. Pirate Bay on lanseeramassa uutta IPREDator -anonymisointipalveluaan, ja se on myös ilmoittanut tekevänsä rikosilmoituksen kaikista niistä tapauksista, joissa antipiraatit ahdistelevat tiedostonjakajia Pirate Bayn trakkereilta kerätyillä IP-osoitteilla. Rikosnimikkeenä on tietomurto. Piratpartiet puolestaan kehottaa tänään jäseniään ja muita vapaaehtoisia vastaamaan IPRED-lakiin avaamalla langattomat verkkonsa kaikkien käyttöön, jolloin etenkin suurkaupungeissa tiedostojen anonyymi ja turvallinen jakaminen tulee hyvin helpoksi. Puolue ehdottaa, että kampanjaan osallistuvat nimeävät avoimet verkkonsa yhteneväisesti "Ipredia"-nimellä, jolloin tietokoneet löytävät vapaat verkot nopeammin niitä kerran käytettyään. Puolue valistaa, kuinka langattomat verkot ovat tähän mennessä palvelleet hyvänä puolustusstrategiana Tanskassa: kaikki antipiraattien nostamat oikeusjutut, joissa vastaajilla on ollut avoimia verkkoja, ovat tähän mennessä päättyneet vastaajien eduksi.

Piratpartietin Rick Falkvinge toteaa, että uudella kampanjalla on myös se positiivinen sivuvaikutus, että kansalaiset alkavat itse rakentaa tietoyhteiskuntaa - toinen toistaan auttaen. "Poliitikot näyttävät uskovan, että netti on jonkinlainen leikkikalu nuorille, jonka he voivat ottaa pois, mikäli nuoret käyttäytyvät tyhmästi. He eivät näe, mitä netti oikeasti on - se on vallankumous, joka on samaa luokkaa kuin kirjapainotaito tai kirjoituskieli. Nyt on tullut hetki, jolloin meidän kansalaisten on rakennettava tietoyhteiskuntaa, koska poliitikot eivät ymmärrä siitä mitään."

Kommentit

Mennyt ja tuleva

Heh, kirjapainotaito vastaan katolilainen kirkko on nykyajassa internet vastaan musiikkiteollisuus.

Internet vallankumouksena

Rick Falkvinge kirjoittaa kiinnostavasti (ruotsiksi) näistä historiallisista vertauskohdista blogissaan:

"När jag pratar med människor som förstår hur Internet förändrar saker i grunden, så kan man generellt dela upp dem i två grupper, alltefter hur viktig de anser att den här milstolpen i civilisationen är.

Den första gruppen anser att Internets intåg är lika stort som när tryckpressen kom 1453. Det finns många historiska paralleller att dra. Tidigare hade alla varit beroende av att byprästen hade läst och tolkat Bibeln på latin för byborna. Plötsligt kunde de läsa Bibeln själva, på sitt eget språk, och var inte beroende av kyrkans tolkning. Katolska kyrkan tappade otroligt mycket inflytande och försökte få tryckpressen förbjuden, och lyckades bl.a. i Frankrike (1535). I Storbritannien skapades istället en ohelig monopolallians så att kyrkan, genom dåvarande drottningen, fick censurera alla protestantiska skrifter mot att ett visst boktryckarsällskap fick monopol på tryckpressen (1577). (Konstruktionen kallades copyright och finns kvar.)

Att alla kunde ta del av tankar, ofiltrerat, okontrollerat, ändrade världen för evigt. Att möjligheten att publicera tankar och idéer expanderade från prästerskapets elit till att gälla ända ner till övre medelklassen, som nu kunde gå till tryckare och få sina idéer, noveller och tankar spridda, gjorde att den gamla makten över kunskapen och kulturen förintades på bara några tiotal år — ungefär en generation.

Än mer så när världen industrialiserades, och koncepten “fritid” och “disponibel inkomst” gjorde entré. Plötsligt valde några att spendera sin inkomst på att sprida idéer, noveller och kultur. Biblioteken gjorde att alla kunde ta del av den kunskap och kultur, som ett relativt fåtal valt att producera. Alla. Det som tidigare hade tolkats av byprästen, och förmedlats på nåder, var plötsligt tillgängligt för alla, utan att någon mer än originalskribentens tolkning lade sig i. Men de kunde fortfarande bara diskutera det i en relativt sluten vänkrets — det gick inte att kommentera Bibeln mitt i själva Bibeln, till exempel.

Den andra gruppen anser att Internet är större än tryckpressen, och anser att nätet har lika stor effekt på samhället som när skriftspråket kom för femtusen år sedan.

Där tryckpressen gjorde att alla fick tillgång till något att läsa, så har nätet gjort att alla också kan skriva i det som alla kan läsa, och kommentera och bygga vidare på det till en global läsekrets. Det går inte att överdriva effekten av det.

Från att ha varit passiva mottagare av kunskap och kultur, där ett fåtal kunde producera och resten skulle vara konsumenter, så blir alla plötsligt deltagare. Det finns inte längre någon indelning i “producenter” och “lyssnare”.

Om man ska prata i bilder, så går kulturen och kunskapen just nu från att ha varit organiserad som ett kabel-TV-nät, där ett fåtal fick prata och resten skulle vara tysta och öppna plånboken, till att vara organiserad som en global lägereld, där alla sjunger, pratar, berättar och diskuterar på lika villkor."

Syndicate content