Ruotsin piraatit saivat keskiviikkona arvovaltaista tukea politiikalleen, kun Lars Gustafsson, yksi maan merkittävimmistä kirjailijoista ja filosofeista, julkaisi Expressen-lehdessä kirjoituksen, jossa hän kertoi äänestävänsä EU-vaaleissa piraatteja ja perustelut päätökselleen. Gustafsson on julkaissut 1950-luvun lopulta lähtien aina tähän paivään saakka erittäin laajan tuotannon kirjoja, runoutta ja kirjallisuuskritiikkiä. 1980-luvulla hän muutti Ruotsista Yhdysvaltoihin, Teksasiin, jossa hän toimi filosofian professorina Teksasin yliopistossa. Vuonna 2006 hän muutti kuitenkin takaisin Ruotsiin, ja tämän vuoden puolella hän on alkanut myös aktiivisesti bloggaamaan. Gustafsson on palkittu uransa aikana lukuisilla eri kirjallisuus- ja kulttuuripalkinnoilla, joista tuorein on tämän viikon alussa myönnetty Selma Lagerlöf -palkinto.

Gustafsson aloittaa kirjoituksensa (Copyriotin englanninnos kirjoituksesta löytyy täältä) historiallisella anekdootilla muinaisesta Persian hallitsijasta, joka antoi sotilailleen määräyksen ruoskia meren aaltoja kostoksi siitä, että meren myrskyinen sää oli estänyt sotatoimien kannalta tärkeän joukkojen siirron. "Tämä oli melkoisen typerää toimintaa hallitsijalta", Gustafsson toteaa. "Olisiko hän tänä päivänä yrittänyt ehkä toimia Tukholman käräjäoikeuden kautta?", Gustafsson irvailee ja antaa lukijoilleen linkin Pirate Bayn oikeudenkäyntisivuille.

Tämän jälkeen kirjailija toteaa, kuinka merkillisen paljon tilanne vuonna 2009 kansalaisoikeuksien osalta muistuttaa tilannetta, joka vallitsi Ranskassa viimeisinä vuosikymmeninä ennen vuoden 1789 vallankumousta. Maassa käytiin tuolloin rajua taistelua lehdistön vapaudesta. Kokonainen uusi ideoiden maailma oli nousemassa esiin uuden kehittyvän painoteknologian ansiosta. Ratsiat salaisiin kirjapainoihin, pamflettikirjoitusten takavarikoinnit ja itse painovälineiden takavarikoinnit olivat arkipäivää. Pidätysmääräyksiä jaeltiin päivittäin samalla kun yöaikaan salakuljetettujen painotuotteiden virta - joka sisälsi kaikkea pornosta poliittiseen propagandaan - jatkui vuolaana Preussin puolelta Pariisiin. Vuosien 1730 ja 1780 välillä Ranskan valtion sensoreiden määrä nelinkertaistui, ja samassa suhteessa lisääntyivät ratsiat laittomia painotaloja vastaan. Jälkikäteen me tiedämme, että koko tuo taistelu oli täysin turhaa. Yritys pysäyttää uudet aatteet ja ideat sensuurin ja ratsioiden avulla pikemminkin kiihdyttivät näiden aatteiden leviämistä.

Tänä päivänä vastaavanlainen konflikti riehuu Internetin ympärillä, ja kuinka ollakaan, Ranskan hallitus on myös tällä hetkellä yksi pahimmista uuden vapaan viestinnän teknologian vastustajista. Nyt taistellaan siitä, saako netti edelleen jatkaa olemassaoloaan ideoiden levittämisen foorumina ja kansalaisoikeuksia tukevana instituutiona, Gustafsson sanoo. Netin vapautta ovat uhkaamassa sekä yksityisyydensuojaa murtavat uudet keksinnöt että vaikutusvaltaiset yksityiset intressit kuten suuret levy- ja elokuvayhtiöt.

Gustafsson huomauttaa, että historian valossa laeilla ei ole koskaan onnistuttu pysäyttämään teknistä kehitystä. Hän viittaa saksalaisen kulttuurikriitikko Walter Benjaminin kuuluisaan vuoden 1935 esseeseen "Taideteos mekaanisen kopioinnin aikakaudella", jossa Benjamin hahmotteli niitä radikaaleja muutoksia, joita taide-elämään oli odotettavissa tuolloisen - tämän päivän näkökulmasta vielä varsin vaatimattoman - kopiointiteknologian ansiosta. Tietokoneiden ja netin myötä teosten kopioitavuus on noussut tasolle, josta Benjaminin olisi ollut vaikea edes uneksia, Gustafsson toteaa ja luonnehtii nykyistä tilannetta "maksimaaliseksi kopioitavuudeksi". Hän toteaa, kuinka kirjat, elokuvat ja sanomalehdet ovat kaikki jo vaivattomasti kopioitavissa. "Tämä aineettoman kopioinnin laajentuminen uhkaa luonnollisesti aineellista tekijänoikeutta", Gustafsson jatkaa. "Uhka kohdistuu myös muihin kuin Jan Guilloun kaltaisiin tusinakirjailijoihin, joiden uusien maatilojen hankintaan liittyvistä sosiaalisista ongelmista en rehellisesti sanottuna välitä vähääkään", Gustafsson sivaltaa ruotsalaiskirjailijaa, joka on ollut Ruotsissa yksi äänekkäimmistä piraattien vastustajista.

"Jokaisen yhteiskunnan on päätettävä siitä tasapainosta, joka vallitsee sen monien eri intressien välillä", Gustafsson kirjoittaa. "Toimiva sotilaallinen puolustus on tärkeämpi asia kuin luisteluradat ja pyöräilykaistat. Kenties netti uhkaa olemassaolollaan tekijänoikeuksia. Entä sitten? Kansalaisten älyllinen vapaus ja yksityisyydensuoja ovat mielestäni tärkeämpiä kuin kirjallisuuden ja musiikin tuottajien luonteeltaan lähinnä teolliset tarpeet, etenkin kun kyseiset teollisuudenalat ovat murenemassa jo nykyisten tekijöiden elinaikana. Siksi me tarvitsemme Internetin, jota ei ole muutettu pelkäksi hallituksen kanavaksi lobbareiden marinoimien oikeusistuimien ja EU-poliitikkojen toimesta. Kirjailijan tarve tulla luetuksi, olla vaikutusvaltainen ja heijastaa omaa aikaansa saattaa jossain vaiheessa joutua ristiriitaan teollisuuden suurten myyntilukujen toiveen kanssa. Kun nämä kaksi toivetta ovat keskenään konfliktissa, teollisuuden intressit on työnnettävä sivuun ja taiteiden suurta älyllistä sfääriä on puolustettava kaikkia siihen kohdistuvia uhkia vastaan."

"Taiteilijoiden ja kirjailijoiden perimmäinen intressi - mikäli he ovat älyllisesti ja moraalisesti vakavissaan siinä mitä tekevät - on varmastikin se, että heitä luetaan, että he saavat oman äänensä kuuluville oman sukupolvensa taiteilijoiden joukossa", Gustafsson tähdentää. "Se, kuinka tämä päämäärä saavutetaan, kuinka lukijat tavoitetaan, on tästä näkökulmasta katsottuna jo toissijainen asia. Se kasvava liike, joka on jo monissa maissa noussut puolustamaan Internetin mahdollistamaa laajempaa sananvapautta ja sähköisiä kansalaisoikeuksia, on alkusoittoa uudelle teknologian siivittämälle, emansipoituneelle liberalismille - aivan kuten tapahtui varhaisella 1700-luvulla. Tämä on syy, miksi minä annan ääneni piraateille."

Gustaffssonin kannanotto on huomattu jo myös Ranskassa. Numerama-lehti kiinnittää artikkelissaan erityistä huomiota Gustafssonin rinnastukseen nykytilanteen ja Ranskan vallankumousta edeltäneen tilanteen välillä.