Suomen Journalistiliitto on esittänyt vakavan huolestumisensa esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain uudistusta pohtineen toimikunnan mietinnöstä, jossa ehdotetaan toimittajien lähdesuojan murtamisen sallimista jo rikoksen esitutkintavaiheessa. Mikäli mietinnössä ehdotettu lakimuutos toteutuu, toimittajien olisi jatkossa paljastettava lähteensä, mikäli jutun kohteena olisi vakava rikos tai jos olisi syytä olettaa, että jutun lähde on rikkonut salassapitomääräyksiä. Viimeksimainittu tilanne tulee kysymykseen esimerkiksi silloin, kun joku virkamies paljastaa lehdistölle hallinonalansa sisäisiä väärinkäytöksiä. Jos toimittaja ei suostuisi paljastamaan lähdettään esitutkintaa tekevälle poliisille, asia vietäisiin tuomioistuimeen, joka "tavalla tai toisella" pakottaisi toimittajan nimeämään lähteensä.

Journalistiliiton puheenjohtaja Arto Nieminen luonnehtii esitystä tältä osin 'poskettomaksi'. "Lähdesuoja on kulmakivi vapaassa tiedonvälityksessä", Nieminen tähdentää. "Journalistien ja mediayritysten on oltava varmoja, että median vapaus on turvattu ja että toimittajan lähteet voivat luottaa siihen, että lähdesuoja on aukoton. Muuten tiedotusvälineet eivät pysty hoitamaan demokraattiselle järjestelmälle välttämätöntä rooliaan luotettavan tiedon jakajana."

"Lähdesuojaan puuttuminen rajoittaa näin sananvapautta, joka on ainakin aikaisemmin ollut yhteiskuntamme perusoikeuksia ja takuu demokratialle", Nieminen jatkaa. Hänellä on selvä käsitys siitä, miksi tällaista lakimuutosta ollaan ajamassa hallituspuolueiden piirissä: "Kyllä tässä taustalla on ajatus murtaa lähdesuoja juuri sellaisissa jutuissa, joiden julkistamisintressi on poikkeuksellisen suuri. Eli suoraan sanoen eliittiä aiotaan tässä suojella, muuhun johtopäätökseen ei voi tulla." Hän epäilee, että lakihankkeen puuhaajat ovat unohtaneet esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset, joissa vastaavat lähdesuojan rikkomispyrkimykset ovat johtaneet tuomioon sananvapausartiklan rikkomisesta.

Kokoomuksen Tuulikki Ukkola ottaa asiaan myös kantaa omassa blogissaan. "Sananvapauden ehdoton kulmakivi on toimittajien lähdesuoja", Ukkola sanoo. "Se tarkoittaa toimittajien oikeutta olla paljastamatta tietolähdettään poliisikuulusteluissa tai oikeudenkäynnissä. Lähdesuojan turvin on paljastettu suuria väärinkäytöksiä. Esimerkiksi Watergate-skandaali johti presidentti Nixonin eroon." Ukkola muistuttaa siitä, että Ruotsissa laki kieltää viranomaisia edes yrittämästä selvittää toimittajien lähteitä. Tämä antaa kansalaisille mahdollisuuden kertoa lehtimiehille tietonsa vallanpitäjien ja virkamiesten väärinkäytöksistä ilman pelkoa rangaistuksista tai vallanpitäjien kostotoimista.

"Suomi ei todellakaan ole länsimainen demokratia, joka kunnioittaisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamaa sananvapautta ja toimittajien lähdesuojaa", Ukkola paukuttaa. "Me olemme edelleen tsaarinajan salailukulttuurista kiinni pitävä kansakunta. Me vain leikimme demokraattista maata. Meidän oikeuslaitoksemme vähät piittaa sananvapaudesta." Lausumansa tueksi Ukkola nostaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiotilaston. Kymmenen viime vuoden aikana Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta seitsemän sananvapaustuomioita eli enemmän kuin valtaosa 47 Euroopan neuvoston jäsenmaista. Ja uusia tuomioita voi olla tulossa, sillä ihmisoikeustuomioistuin on jo ilmoittanut ottavansa käsittelyynsä ainakin yhdeksän uutta kantelua Suomesta. Tanska ja Islanti ovat kokonaan puhtaita maita, ja Ruotsi on tuomittu viidesti. Ukkolan tiukka kritiikki on paikallaan, jos kohta hänen omaa mainettaan lähdesuojan puolestapuhujana rasittaa äskettäinen Lex Nokian puolesta äänestäminen.