Piraattipuolueen puoluesihteeri Ahto Apajalahti kirjoittaa puolueen blogissa keskiviikkona ensimmäisessä eduskuntakäsittelyssään olleesta passilain muutoksesta, jonka myötä kaikkien suomalaisten sormenjäljet on määrä tallentaa kansalliseen sormenjälkirekisteriin. Sormenjälkiä aletaan kerätä uusien passien hakijoilta jo heinäkuun alussa. Kysymys on jälleen yhdestä kansalaisten yksityisyydensuojaa heikentävästä laista, ja Apajalahti on erityisen pettynyt vihreisiin, jotka äänestivät yksimielisesti uuden sormenjälkirekisterin puolesta. "Vihreät tulivat jälleen kerran osoittaneeksi, etteivät yksityisyyskysymykset ole heille kovinkaan tärkeitä", Apajalahti toteaa pettyneenä. "Lain yleiskeskustelussa vihreiden edustajat käyttivät vain kaksi parin lauseen puheenvuoroa, eikä vastalauseiden puolesta äänestänyt heistä yksikään. Mitä mietti Jyrki Kasvi painaessaan nyt 'JAA'?"

EU:n uusi passiasetus vaatii kahden passinhaltijan digitoidun sormenjäljen tallentamista passeissa olevalle muistisirulle, mutta se ei vaadi sormenjälkien kokoamista kansalliseksi rekistereksi. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska eivät tällaista rekisteriä perusta. Rekisterin perustamista vastusti vasemmisto-oppositio, mutta hallituspuolueet jyräsivät vastalause-ehdotukset nurin vihreiden täydellä tuella. Ainoa valopilkku lain sisällössä on se, että uuden sormenjälkirekisterin käyttö tulee olemaan rajoitetumpaa kuin mitä hallitus alunperin kaavaili. Poliisi voi tässä vaiheessa käyttää sormenjälkitietoja ainoastaan, kun se on välttämätöntä luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun katastrofin taikka rikoksen kohteeksi joutuneen tai muuten tunnistamattomaksi jääneen uhrin tunnistamiseksi.

"Tulosta voidaan pitää ihmisoikeuksien laimeana voittona", Apajalahti kommentoi. "Voitosta tekee laimean ensinnäkin se, että olisi naiivia kuvitella, ettei sormenjälkirekisterin käyttötarkoituksia pyrittäisi laajentamaan lähitulevaisuudessa. Ensimmäinen tilaisuus tähän tulee meneillään olevan, eduskunnan käsittelyyn mahdollisesti ensi vuonna tulevan esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien kokonaisuudistuksen yhteydessä. Kun sormenjälkirekisteri kerran perustetaan, paine sen hyödyntämiseen laajasti kansalaisten kontrolloinnissa tulee pian olemaan valtava."

Valvontayhteiskunnan kannattajat ovat perinteisesti käyttäneet rikollisuuden torjuntaa argumenttina yhä uusiin yksityisyydensuojan kavennuksiin. Ruotsin Piratpartietin puheenjohtaja Rick Falkvinge on useaan otteeseen tehnyt selväksi, että joka ainoa pieni askel kohti poliisivaltiota on vakuuttavasti ja tunteisiin vetoavasti perusteltavissa rikollisuuden torjunnalla - ainoa ongelma on se, että sen tien päässä meitä odottaa helvetti. Myös ihonalaisilla seurantasiruilla voidaan torjua tehokkaasti rikollisuutta, ja kidutuskin auttaa vakavan rikollisuuden selvittämisessä, mutta haluammeko maksaa tällaisen hinnan tehokkaammasta rikollisuuden torjunnasta? Niin kauan kuin poliittiset vallanpitäjät ja valvontakoneiston käyttäjät ovat rehellisiä, jaloja ja humaaneja, riskit eivät välttämättä realisoidu, mutta mitä tapahtuu, kun poliittinen valta siirtyy vähemmän humaaneille tahoille tai valvontakoneisto tai -data joutuu rikollisten haltuun?

Lain eduskuntakeskustelussa vihreät olivat vaisuja, mutta demareiden Jacob Södermanin ja kokoomuksen Ben Zyskowiczin välillä käytiin terävä debatti, joka havainnollistaa hyvin valvonnan kaksia kasvoja. "Kaisaniemen puistosta Helsingistä löytyy syksyisenä aamuyönä kuolleena 12-vuotias tyttö", Zyskowicz maalaili parhaimpaan Alibi-lehden rikospornotyyliin. "Hänet on törkeästi ja väkivaltaisesti raiskattu ja sen jälkeen puukottamalla surmattu. Poliisitutkinnassa ja ruumiinavauksessa selviää, että raiskaajia ja surmaajia on ollut kaksi, kaksi miestä. Uhrin silmälaseista ja paikalta löydetystä surma-aseesta löytyykin kahden eri miehen sormenjäljet. Niiden epäillään kuuluvan raiskauksen ja surman tekijöille. Herra puhemies! Nyt olemme säätämässä lakia, jolla Suomeen perustetaan passinhaltijoiden sormenjälkirekisteri. Tästä rekisteristä tulee ajan myötä luonnollisesti hyvin kattava. Tästä rekisteristä todennäköisesti selviäisi myös edellä kuvitellun raiskauksen ja surman epäiltyjen tekijöiden henkilöllisyys. Saisimme syylliset, raiskaajat ja murhamiehet, vastuuseen kammottavasta teostaan."

Zyskowicz olisi halunnut saada rekisterin samantien käyttöön "ainakin törkeiden rikosten" selvitystyössä. Söderman puoluestaan muistutti juutalaistaustaista Zyskowiczia siitä, miksi yksityisyydensuoja on nykyään niin tärkeä osa ihmisoikeuksia: "Tässähän ei ole kysymys nyt tästä asiasta, vaan tässä on kysymys passiasetuksesta ja ihmisoikeusperiaatteesta. Ihmisoikeusperiaate yksityisyyden suhteen on kehitetty Saksassa. Se on hyvin voimakas Saksassa. Se, että se on voimakas Saksassa, johtuu siitä, kuten puheenjohtaja Kimmo Sasi usein toteaa, millä tavalla Saksa käsitteli juutalaisväestöään 1930-luvulla ja että sen vuoksi yritetään pitää nämä oikeusperiaatteet hyvinkin kirkkaina. Jos halutaan semmoista lainsäädäntöä, rekisteri rikoksen selvittämiseksi, sen pitäisi tulla tänne erillisenä asiana. Pidän edustaja Zyskowiczin puheenvuoroa erityisen loukkaavana sen vuoksi, että kun minä oli nuori lapsi ja minulle vihdoinkin avautui, mitä yhteiskunnassa tapahtui, amerikkalaiset joukot tulivat näihin keskitysleireihin ja paljastui kaikki, mitä juutalaisväestölle oli tehty, ja tämä on ollut ytimenä minulle kaikessa siinä toiminnassa, jota olen tehnyt ihmisoikeusasioiden puolesta. Ihmisoikeuksia on käsitelty ja kehitetty Euroopassa sen vuoksi. Jos edustaja Zyskowiczilla olisi ollut aikaa, niin hän olisi kuullut minun puhuvan tästä aiheesta omassa synagogassaan ja yliopiston tilaisuudessa, jossa tätä on käsitelty. Se, että yritetään selittää, että tämä minun kantani johtaisi siihen, että rikollisia ei saada kiinni, on syvästi loukkaava."

Lakiesitystä käsitellyt perustuslakivaliokunta oli tällä kertaa kriittisempi kuin Lex Nokia -käsittelyn yhteydessä, jossa perustuslaki ei paljon vartijansa vaa'assa painanut. Erityisen huolissaan perustuslakivaliokunta oli uuden rekisterin tietoturvasta: "Sormenjälkirekisterin kaltaisen biometrisiä tunnisteita sisältävän rekisterin osalta on kuitenkin tärkeää, että korkeatasoiset väärinkäytön estävät tietoturvajärjestelyt ovat todellisuudessa valmiina heti rekisteröinnin alkaessa. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että riittäviä takeita tietoturvajärjestelyjen turvallisuudesta ei ainakaan tällä hetkellä ole olemassa." On selvää, että tällaisia takeita tietoturvajärjestelyjen turvallisuudesta ei synny kahden viikon aikana. "Tämä ei tietenkään estä eduskuntaa perustamasta sitä rekisteriä", Piraattipuolueen Ahto Apajalahti huokaa apaattisesti blogimerkintänsä päätteeksi.