Ranskan parlamentin ylähuone eli senaatti hyväksyi myöhään keskiviikkoiltana neljän tunnin debatin jälkeen äänin 189-142 ns. Hadopi-lain - tai kansanomaisemmin kolmesta poikki -lain - toisen version. Parlamentin alahuoneen eli kansalliskokouksen käsittely on vuorossa tämän kuun 20. päivänä. Lain ensimmäinen versio oli jo aiemmin tullut hyväksytyksi parlamentin molemmissa huoneissa, mutta maan perustuslakituomioistuin tyrmäsi sen kuukausi sitten useilla eri perusteilla, mm. siksi, että se oli ristiriidassa jo Ranskan vallankumouksen ihmisoikeusjulistukseen sisällytetyn syyttömyysolettaman kanssa - jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Mikäli presidentti Sarkozy ja maan tekijänoikeuslobby olisivat saaneet tahtonsa lävitse, ranskalaiset nettikäyttäjät olisivat olleet oletusarvoisesti syyllisiä tekijänoikeusrikkomuksiin lobbyn niin väittäessä itse keräämiensä todisteiden perusteella. Nettikäyttäjän ainoa keino torjua oletusarvoinen syyllisyytensä ja siitä seuraavat oikeusturvariskit olisi ollut asentaa tietokoneeseensa toiminnoiltaan tuntematon vakoiluohjelma, jota viranomaiset ja tekijänoikeuslobby olisivat käytännössä kontrolloineet.

Perustuslakituomioistuimen linjakas päätös oli nöyryytys Ranskan tuolloiselle kulttuuriministerille Christine Albanelille, joka oli jopa uhannut eroavansa, mikäli laki ei menisi läpi maan parlamentissa. Albanelin ei tarvinnut kuitenkaan pohtia mahdollista eroamistaan perustuslakituomioistuimen tekemän päätöksen vuoksi, sillä Sarkozy pani ministeripakkansa yllättäen kesken kauden uuteen järjestykseen, jolloin Albanel sai tehdä tilaa varsinaiselle yllätysnimelle eli edesmenneen sosialistipresidentin François Mitterrandin veljenpojalle Frédéric Mitterrandille, joka on aiemmin liputtanut avoimesti vasemmiston riveissä. Mitterrand oli ennen kulttuuriministeriksi nimitystään ehtinyt toimia vajaan vuoden arvostetulla paikalla Ranskan Villa Médicis -kulttuuriakatemian johtajana Roomassa. Hän tuli 80- ja 90-luvuilla tunnetuksi historiaa ja taidetta käsittelevien tv-ohjelmien tuottajana ja ohjaajana, ja hän on myös osoittanut julkisesti tukeaan maan homoliikkeelle vierailemalla Pink TV -kaapelikanavan ohjelmassa.

Samassa yhteydessä vaihdettiin myös maan oikeusministeri. Oikeusministerin pallille siirtyi kokenut poliitikko ja kahdessakin eri hallituksessa puolustusministerinä toiminut Michèle Alliot-Marie, jonka Forbes-lehti rankkasi vuonna 2007 maailman 11:nneksi vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi. Sarkozyn strategiaksi on arveltu käyttää vasemmistolaisen kulttuurimiehen imagosta nauttivaa Mitterrandia keulakuvana vasemmisto-opposition vaimentamiseksi samalla kun tiukkaotteinen Alliot-Marie hoitaa likaisen työn Hadopi2-lain läpiajamiseksi.

Miten Hadopi-lain toinen versio sitten eroaa ensimmäisestä, perustuslain vastaiseksi todetusta versiosta? Lain uudessa versiossa perustettava uusi Hadopi-viranomainen toimisi vain varoituksia jakelevana virastona, ja varsinaisista sanktioista päättäminen delegoitaisiin erillisille tuomareille, joilla olisi kenttäoikeudenkäyntejä muistuttavassa nopeassa käsittelyjärjestyksessä valtuudet määrätä nettiliittymän katkaiseminen, maksimissaan 300.000 euron sakot ja jopa kahden vuoden vankeusrangaistus väitetyille tekijänoikeuksien rikkojille. Ensimmäinen varoitus väitetyistä tekijänoikeusrikkomuksista tulisi nettiliittymän haltijalle Hadopilta sähköpostina, toinen kirjattuna kirjeenä. Nettiliittymien omistajia uhataan laissa erikseen 1 500 euron sakoilla ja liittymän katkaisemisella kuukaudeksi, mikäli joku muu tekee liittymän kautta pahojaan esimerkiksi suojaamattoman WLAN-yhteyden avulla. Nettiliittymänsä rangaistuksena menettäneitä uhataan edelleen sakoilla, mikäli he yrittävät kiertää rangaistustaan hankkimalla uuden liittymän joltain toiselta palveluntarjoajalta.

Se, että kysymys on todellakin lähinnä kenttäoikeudenkäyntejä muistuttavasta tuomioiden pikajakelusta, käy ilmi Ranskan hallituksen omista laskelmista, joissa arvioidaan vuosittain käsiteltävän 50 000 nettiliittymän katkaisuun johtavaa tapausta. Kullekin tapaukselle on varattu kokonaiset 45 minuuttia oikeuden työaikaa, josta viisi minuuttia lasketaan käytettävän itse tuomion määräämiseen. Tätäkin oikeusjärjestelmän irvikuvaa varten lasketaan tarvittavan 109 täysiaikaista uutta virkaa, joista 26 tuomareille. Absurdia valtion varojen tuhlausta tiedostonjakajien pelottelemiseksi Ranskan hallitus perustelee mm. sillä, että se laskee menettävänsä vuosittain 200 miljoonaa euroa verotuloja nettipiratismin vuoksi. Uskokoon ken tahtoo.

Vaikka Hadopi2-laki saadaankin todennäköisesti lävitse myös parlamentin alahuoneessa, sillä on kuitenkin vielä edessään perustuslakituomioistuimen arviointi, ja jo nyt monet tarkkailijat arvelevat, että lain uudelle versiolle tulee käymään perustuslakituomioistuimessa yhtä heikosti kuin sen edeltäjälle. Senaatin lakia koskeneessa debatissa vihreiden edustaja Alima Boumediene-Thiery vetosi hallitukseen lain järkiperäistämiseksi: "Meidän on vakavasti kysyttävä itseltämme, kuka tulee hyötymään tästä lakiehdotuksesta. 15 euron hintainen CD-levy, jonka tukkuhinta on seitsemän euroa, tuottaa tasan 70 senttiä tekijänoikeuksien omistajille. Jos näitä omistajia on viisi, saa kukin heistä 14 senttiä. Eikö näiden ihmisten työn hyvittämiseksi ole yhtään parempaa keinoa kuin säätää tällainen repressiivinen laki? Sallikaa minun ilmaista asia suoraan: tämä laki on loukkaus. Se on loukkaus tuomarikuntaa kohtaan, ja se on loukkaus perustuslakimme sisältämiä syyttömyysolettamaa ja todistukselle astettuja vaatimuksia kohtaan. Ja lopulta se on loukkaus myös meitä parlamentaarikkoja kohtaan, sillä meidän ei tulisi koskaan joutua käsittelemään näin surkeasti, puutteellisesti ja perustuslain vastaisesti laadittuja lakitekstejä. Antakaa meille mahdollisuus muokata tämä laki aloitteillamme edes jollain tavalla hyväksyttävään muotoon. Mikäli te ette tätä mahdollisuutta anna, perustuslakituomioistuin tulee kyllä hoitamaan asian!"