Rick Falkvinge kuumensi tunteita Manchesterissa: "Jos olisi keskiaika, polttaisin sinut roviolla!"

Manchesterin musiikkialan suuren In The City -tapahtuman avauspuhujaksi pestattu Ruotsin piraattipuolueen puheenjohtaja Rick Falkvinge ei pettänyt odotuksia vaan sähköisti tapahtuman ja herätti musiikkiteollisuuden ammattilaisissa rajujakin reaktioita. Huhujen mukaan yksi suurista RIAA-yhtiöistä olisi uhannut boikotoida Falkvingen puhetta ja sitä seurannutta debattia kokonaan, mutta ilmeisesti näin ei kuitenkaan tapahtunut. Pahimmin tapahtumassa poltti hihansa Mr Scruffin manageri Dave Smith, joka raivosi Falkvingelle: "Minä otan tämän henkilökohtaisesti. Haista paska! Puhuit meille keskiajasta, mutta jos nyt olisi keskiaika, minä polttaisin sinut roviolla!"

Falkvinge oli otsikoinut puheensa 'Shelters or Windmills' eli 'Suojia vai tuulimyllyjä', ja hän esitteli siinä piraattiliikkeen tärkeimmät poliittiset tavoitteet sekä netin että tekijänoikeuksien osalta. Näihin kuuluivat mm. loukkaamaton kirjesalaisuus sähköisesä viestinnässä, palveluntarjoajien immuniteetti käyttäjien tekemien tekijänoikeusloukkausten suhteen, ihmisten vapaus kommunikoida keskenään, viestinnän yksityisyydensuoja, tekijänoikeuden suoja-ajan rajoittaminen viiteen vuoteen ja vain kaupalliseen levitykseen, taiteilijoiden täysi vapaus ei-kaupalliseen remiksaukseen ja samplaukseen, nettiyhteyksien rangaistuksenomaisen katkaisemisen kieltäminen EU:ssa sekä DRM-suojausten rajoittaminen. Yleisön puolelta löytyi jopa jonkin verran kannatusta Falkvingen kansalaisoikeuksia ja -vapauksia koskeville ohjelmakohdille, mutta erityisesti tekijänoikeussuojan lyhentäminen viiteen vuoteen ja Falkvingen laimea kiinnostus keksiä musiikkiteollisuudelle uusia liiketoimintamalleja herätti kiivaita vastareaktioita.

Falkvinge itse kommentoi herättämiään reaktioita jälkikäteen toteamalla: "Artistien saamista korvauksista on puhuttu paljon, mutta viime kädessä asia pelkistyy siihen, että markkinataloudessa asia ei kuulu lainkaan lainsäätäjille. Neuvostoliitossa poliitikot sanelivat sen, kuinka ihmisille maksetaan. Me emme tee niin. Taka-ajatuksena ehdottamassamme viiden vuoden suoja-ajassa on se, että kalliit kulttuurimuodot tarvitsevat jonkinlaista suojaa niihin kohdistuville investoineille. Oma ehdotuksemme edustaa tällä hetkellä jonkinlaista keskiarvoa: Gowersin raportissa tarjottiin yhdeksän vuoden suoja-aikaa erään hollantilaisen akateemikon ehdottaessa äskettäin vain yhtä vuotta. Kukaan ei tänä päivänä laske investointejaan pidemmällä kuin viiden vuoden tähtäimellä. Hollywoodin hittielokuvilla tuotto-odotusten tärkein horisontti on elokuvan ensi-iltaviikko. Jos et ole saanut investointejasi takaisin viidessä vuodessa, todennäköisyys niiden takaisinsaamiseen on jo niin alhainen, että on parempi, että siitä eteenpäin ajattelemme enemmän yhteiskunnan etua. Juuri tämä on lainsäätäjien velvollisuus: punnita eri intressejä toisiaan vasten. Se, miten joku tienaa tai on tienaamatta elantoaan, ei kuulu meille."

Falkvinge myöntää, että tunnelma musiikkipomojen täyttämässä salissa oli aika ajoin varsin emotionaalinen. "Uskon, että nämä ihmiset tekisivät palveluksen sekä itselleen että liiketoiminnalleen miettimällä sitä tosiasiaa, että enemmistö heidän asiakaskuntansa tärkeimmistä ikäluokista äänestää meitä", Falkvinge toteaa. "Toisin sanoen, heidän asiakkaansa eivät ainoastaan ole samaa mieltä kanssamme vaan uskovat, että meidän poliittinen viestimme on tärkeämpi kuin mikään muu poliittinen viesti. Pitkän päälle sinun on vaikea tehdä bisnestä torjumalla asiakkaidesi arvomaailma sanomalla, että haluat polttaa roviolla heidän äänestämiään poliitikkoja."

Myös BBC tavoitti piraattijohtaja Falkvingen Manchesterissa ja julkaisi tänään häneltä laajan haastattelun. BBC kysyi Falkvingelta mm., haluavatko piraatit taiteilijoiden kykenevän elämään teoksillaan. "Taloudellisesti katsottuna tällä hetkellä vallitsee valtava ylitarjonta ihmisistä, jotka haluavat elää luovuudella", Falkvinge vastasi. "Kysyntää ei ole riittävästi, jotta kaikki heistä voisivat saada korvauksen työstään. Tällaisessa tilanteessa markkinavoimat sanelevat sen, että vain tietty osa luovan työn tekijöistä voi olla myös taloudellisia onnistujia."

Kommentit

Huvittavaa

Tuollainen raivoaminen osoittaa usein epätoivoa. Kun roikkuu kynsin hampain kiinni jossain, mitä ei enää voi säilyttää. Maailma muuttuu Eskoseni.

Vaikuttavaa

Rick on kyllä jo melkein legenda eläessään. Harvalta löytyy samanlaista karismaa ja uskallusta. Kerran olen kaverin puhetta kuunnellut livenä ja kyllähän siinä oli melkoinen lataus mukana.

Hyvä hyvä hyvä

Falkvinge on erittäin tärkeä hahmo ja hyvä että Piraattipuolueella on karismaattinen johtaja.

RF

Kukaan ei tänä päivänä laske investointejaan pidemmällä kuin viiden vuoden tähtäimellä. Hollywoodin hittielokuvilla tuotto-odotusten tärkein horisontti on elokuvan ensi-iltaviikko. Jos et ole saanut investointejasi takaisin viidessä vuodessa, todennäköisyys niiden takaisinsaamiseen on jo niin alhainen, että on parempi, että siitä eteenpäin ajattelemme enemmän yhteiskunnan etua. Juuri tämä on lainsäätäjien velvollisuus: punnita eri intressejä toisiaan vasten. Se, miten joku tienaa tai on tienaamatta elantoaan, ei kuulu meille."

Useampia virheellisiä väitteitä.

Falkvingen ajatus vain viiden vuoden suoja-ajastahan johtaisi nimenomaan vain "kertakäyttökulttuurin" tuottamiseen - esim. ECM:n kaltainen levy-yhtiö, jonka koko toiminta-ajatus perustuu "pitkään häntään" olisi mahdottomuus. Rick ei toisin sanoen vain tiedä mistä puhuu.

Ja kysehän ei ole vain "investointien takaisin saamisesta" - kyse on kaupallisesta toiminnasta, josta odotetaan saatavan myös voittoja. Miksi ihmeessä esim. Radio Novan pitäisi saada soittaa yli 5 vuotta vanhoja lauluja ilmaiseksi? Ei NRJ tai KissFM muutu epäkaupalliseksi yön yli jos tekijänoikeuksien kesto rajoitettaisiin viiteen vuoteen.

Kaupallisten tekijänoikeuksien lyhentäminen vain siirtäisi voitot tekijöiden taskuista levittäjien taskuihin. Reilua? Uutta tuotantoa edistävää?

Lisäksi Falkvingen käsitys siitä, mikä kuuluu lainsäätäjien vastuulle kertoo suoraan mikä hänen asemansa on: vastuuton rääväsuu. Kyllä kansanedustajien pitää nimenomaan punnita mm. sitä "miten joku tienaa tai on tienaamatta elantoaan". Jos Falkvinge koskaan saa valtaa, tulee sen mukana myös vastuuta joka karsinee suurimman osan tällaisesta tyhjänpäiväisestä lätinästä.

Olen Heikin kanssa samaa

Olen Heikin kanssa samaa mieltä siitä että nykyinen elämä+70 vuotta suojaa on käytännöllisesti ja kulttuurillisesti katsottuna liian pitkä.

Olen kuitenkin eri mieltä siitä että "perinteinen ajattelutapa" olisi "tehdään hitti ja nautitaan sen tuloista seuraavat 150" -metodi.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että tekijänoikeuksien kesto tulee olla vähintään tekijän eliniän mittainen. Mieluusti siihen +20 vuotta, jotta kenellekään ei syntyisi turhanpäiväisiä taloudellisia motivaatioita ottaa tämän maailmamme John Lennoneita hengiltä.

15-20 vuoden suoja johtaisi ainakin nykytilanteessa vain siihen että Novan kaltaiset radioasemat ja Erkki Puumalaisen kaltaiset levybisnesmiehet tahkoaisivat huomattavia määriä rahaa käyttämällä yhä elävien taiteilijoiden töiden tuloksia hyväkseen. En pidä tätä mahdollisuutta moraalisesti oikeana. Tästähän voi vapaasti olla sitten eri mieltä jos niin haluaa.

Lisäksi huomauttaisin Heikille että suurta osaa tekijänoikeuksista pitävät hallussaan yksityishenkilöt, eivät suinkaan "yhtiöt".

15-20 vuoden suoja johtaisi


15-20 vuoden suoja johtaisi ainakin nykytilanteessa vain siihen että Novan kaltaiset radioasemat ja Erkki Puumalaisen kaltaiset levybisnesmiehet tahkoaisivat huomattavia määriä rahaa käyttämällä yhä elävien taiteilijoiden töiden tuloksia hyväkseen

Entäs sitten ?

Huomattavia määriä? En usko, musiikki on ollut jo markkinoilla niin kauan että siitä saatava hyöty on jo ulos mitattu. Suurinta osaa musiikkia on semmoista että sen uudelleen hyödyntäminen lyhyemmässä ajassa rikastuttaisi musiikkia itsessään. Jos joku muu ei saanut siitä hyötyä joku toinen saisi mahdollisesti muokkaamalla sitä itselleen sopivammaksi uuden hitin, eikö se olsi hienoa kaikille?

Entäs sitten ? No. Minun

Entäs sitten ?

No. Minun mielestäni jonkun työn tuloksilla tahkotuista voitoista osa kuuluu sen työn tekijälle, ei vain kyyniselle opportunistille. Ja kyllä. Summat voivat olla merkittäviä.

Hyvä yksittäinen esimerkki tällä hetkellä Suomessa on J.Karjalainen, joka toteuttaa taiteellisesti kunnianhimoista "Lännen Jukka" -projektiaan vuosikausien työn tuomalla tekijänoikeustulovirralla. Ehdottamassanne mallissa Radio Nova soittelisi "Hän"-kipalesta ilmaiseksi ja Alma Median omistajat nauraisivat koko matkan pankkiin.

. Jos joku muu ei saanut siitä hyötyä joku toinen saisi mahdollisesti muokkaamalla sitä itselleen sopivammaksi uuden hitin, eikö se olsi hienoa kaikille?

"Uudelleen muovaaminen" uudeksi hitiksi on lupaa kysymällä aivan mahdollista nykyjäänkin. Itse olen esimerkiksi fiilistellyt Matti Johannes Koivun "Irwin-levyä", jossa Vexin sanoitukset nousevat arvoon arvaamattomaan.

Jos tekijänoikeudet todella olisivat niin tuhoisia länsimaisen kulttuurin ja musiikin kehitykselle kuin te arvon piraatit annatte ymmärtää, niin ei kai maassamme mitenkään voitaisi tuottaa näin paljon näin perhanan hienoa musaa kuin mitä nyt tuotetaan? Vuosittain julkaistaan kymmeniä tuhansia tekijänoikeuden suojaamia levyjä.

Tekijänoikeudet eivät estä luovuutta, ne mahdollistavat sen.

TO-lasit silmiltä pois

"Tekijänoikeudet eivät estä luovuutta, ne mahdollistavat sen."

...tiettyyn rajaan asti, ehkä.

Mikä mahdollistaa luovuuden?

Eivätpä tarvinneet Johan Sebastian Bach tai Wolfgang Amadeus Mozart tekijänoikeuslakeja musikaalisen luovuutensa mahdollistamiseksi, ja taitaa tuotannon määrä ja laatukin kestää vertailun H. Oskalan tuotannon kanssa. Mistä ihmeestä se luovuus kumpusikin ilman noita siunattuja tekijänoikeuksia?

Tuota noin

Tämä esimerkki ei itse asiassa ole kovin hyvä, sillä musiikki oli noiden miekkosten aikoihin luonteeltaan vähän erilaista. Äänitteitä tuskin juurikaan oli 1700-luvun lopulla, saati niiden kopiointia, joten to-laeista ei tietenkään ollut alalla mitään hyötyä.

Toisaalta minulla on sellainen kummallinen tunne perseessä, että kuuntelisimme tänä päivänä keskimäärin paljon parempaa musiikkia, mikäli musiikki ei koskaan olisi kaupallistunut. Toki sitä ehkä olisi vähemmän.

Syndicate content