Etusivu

Vastine Katariina Sourille

Su, 23/05/2010 - 09:43 — mr_Zombie

Katariina Souri debatoi Helsingin Sanomien sunnuntaidebatissa (16.5.) piraatteja vastaan. Koska tekstissä oli sen verran monta väärinymmärrystä, ajattelin kirjoittaa pienen vastineen.

Kirjailijan työ on tosiaankin murroksessa, mutta se ei johdu pelkästään sähkökirjojen tulosta markkinoille (ja siihen liittyvästä laittoman kopioinnin uhasta). Se johtuu teknologisesta kehityksestä, joka muokkaa koko kirjallisen ilmaisun kulttuuria. Internet on muuttanut ihmisten lukutottumuksia hyvin radikaalilla tavalla jo nyt, ja muutos tulee etenemään vielä entisestään. Toisaalta se vähentää kysyntää sanomalehdille ja kirjoille, ja toisaalta se tuo lisää kilpailua ammattikirjoittajille, kun kuka tahansa saa julkaistua oman tekstinsä miljoonien ihmisten saataville.

Nyt tapahtuva muutos on samantyyppinen kuin mitä tapahtui kirjapainon syntyessä. Yhtäkkiä kirjallisen ilmaisun kustannukset laskivat radikaalisti ja se suorastaan räjäytti uudenlaisen kulttuurin kukoistukseen. Internet tekee saman, mutta vieläkin suuremmassa mittakaavassa.

On täysin ymmärrettävää, että kaikki eivät pidä tästä muutoksesta. Ihmisillä on aina vaikeuksia sopeutua nopeisiin muutoksiin, varsinkin jos oman toimeentulon joutuu sopeuttamaan siihen muutokseen. On aina hankalampaa omaksua uusia toimintatapoja kuin jatkaa sitä, mitä on aina ennenkin tehnyt. Tämä on sinänsä todella ikävää, mutta valitettavasti maailma nyt vain on sellainen ja sen mukaan on elettävä. Muutosta vastaan taisteleminen on aina johtanut epäonnistumiseen.

Luultavasti hyvin monet käsin kirjoja kopioivat olivat hyvin harmissaan kirjapainojen syntyessä, mutta historia on kuitenkin osoittanut varsin selkeästi, että kirjapainojen syntyminen oli aivan mahtava juttu kulttuurin leviämisen ja laadun kannalta. Kirjapainot alensivat tekstin leviämisen kustannuksia ja sitä kautta toivat sen yhä suuremman ihmisjoukon saataville - ja se onkin kaikista olennaisinta kulttuurille. Kulttuurin arvo syntyy vasta kun sitä käytetään ja siitä nautitaan, ei silloin kun se luodaan. Mitä useampi sitä käyttää, sitä arvokkaammaksi se muodostuu. Tämän takia myös internetin mahdollistanut teknologia on kulttuurille äärimmäisen arvokasta - se laskee kulttuurista nauttimisen kustannuksia hyvin pieneksi.

Tähän astisten havaintojeni perusteella minun on erittäin hankala uskoa Sourin epäilyä siitä, että piraattien vaatimusten toteutumien johtaisi kirjallisen kulttuurin ja kielen rappioon. Olen itse lukenut melko paljon kirjoja, mutta nykyään paljon vähemmän kuin nuorempana. Syy on se, että kykenen löytämään erittäin laadukasta kirjallista ilmaisua netistä helposti ja ilmaiseksi. Osa kirjoittajista tekee sitä puhtaasti ilmaisemisen halusta, osa mainostaakseen taitoaan kirjoittajana ja siten käyttäen nettikirjoittamista osana bisnesmalliaan. Minkäänlaisesta rappiosta ei ole tietoakaan. Päinvastoin - monimuotoisuus ja laadukkuus jaksaa edelleenkin yllättää usein.

Vaikka olennaisinta tässä onkin kulttuuri kokonaisuudessaan, on tietenkin myös ihan hyvä kiinnittää huomiota kulttuurin tuottajien ansaintamalleihin, joista Sourikin pääasiassa kirjoittaa. Kuitenkin, kuten hyvin monet luovien alojen ihmiset nykyään, hän ei ole selvillä siitä, mihin suuntaan kehitys on viemässä markkinoita nykyään. Tulevaisuudessa on yhä vähenemässä määrin mahdollista toimia kuten nykyään, eli esimerkiksi elättää itseään puhtaasti kirjailijana, käyttäen tekijänoikeuksia rahan ansaitsemiseksi. Teknologinen kehitys tulee romahduttamaan tekijänoikeusjärjestelmän ja toisaalta kilpailu kasvaa, kun julkaiseminen onnistuu keneltä tahansa.

Kuitenkin huoli siitä, että hyvä ja kutsumuksellinen kirjoittaja ei saisi rahaa, vaikuttaisi olevan melko turha. Täytyy vain kyetä ymmärtämään, millä tavoin saa optimaalisesti rahaa omalta markkinasegmentiltään, ja olla valmis kokeilemaan erilaisia bisnesmalleja. Tekijänoikeus perustuu sille, että keinotekoisesti rajoitetaan teoksien saatavuutta, ja tällä niukkuudella sitten rahastetaan. Internet on kuitenkin tuonut runsauden kulttuurin, jossa keinotekoinen niukkuus ei vaan enää toimi. On jotakuinkin välttämätöntä antaa ainakin osa tuotoksistaan ilmaiseksi, jotta saa mahdollisimman suuren fanikannan. Raha ansaitaan sillä, että tarjotaan faneille jotain sellaista, mistä he ovat valmiita maksamaan. Tämä ei tarkoita, että jokainen fani maksaisi jotain, vaan että tarpeeksi moni maksaa, jotta taloudelliset edellytykset toiminnan jatkamiselle täyttyvät.

Ilmaisuutta osanaan käyttäviä bisnesmalleja esitellään Chris Andersonin kirjassa Ilmainen, jota voin suositella kaikille asiasta kiinnostuneille (kirjoitin aikoinaan Piraattiliittoon jutun artikkelista, johon kirja pohjautuu). Jos haluaa tehdä bisnestä luovalla alalla, on tärkeää ymmärtää, että markkinat ovat ihan aidosti muuttumassa, eivätkä vanhat bisnesmallit tule enää toimimaan.

Toinen guru aiheesta on Mike Masnick, joka kirjoittaa Techdirt-blogia. Hän on kehittänyt kaavan "Connect with Fans (CwF) + Reason to Buy (RtB) = $$$" ja kertoo usein blogissa esimerkkejä sen onnistuneesta käytöstä (ja myös epäonnistuneista yrityksistä, jotka eivät ole hyväksikäyttäneet sitä). Kaavan logiikasta pääsee helposti perille katsomalla Masnickin esitelmän How Trent Reznor and NIN Represent the Future of the Music Business.

Vaikka tekijänoikeus onkin rappeutumassa ihan itsestään teknologisen kehityksen ansiosta ja siten tulossa tarpeettomaksi, niin on ymmärrettävä myös ne ongelmat, jotka syntyvät, jos tekijänoikeutta pyritään väkisin pitämään käytössä. Piraattiliike on jo pitkään tuonut esille yksityisyyden suojaan liittyviä ongelmia, jotka seuraavat suoraan siitä, että tekijänoikeutta yritetään valvoa. Jotta tekijänoikeuden loukkaukset saataisiin selville, on käytännössä loukattava viestintäsalaisuutta ja katsottava, mitä informaatiota verkossa kulkee. Se tarkoittaa laajamittaista kansalaisten vakoilua. Siksi olisikin ihan mielenkiintoista tietää, kuinka pitkälle Souri ja muut tekijänoikeutta puolustavat ovat valmiita menemään valvontayhteiskunnan kehittämisessä. Onko sellainen ihan aidosti tavoittelemisen arvoista? Kuinka suuren hinnan olette valmiita maksamaan siitä, että saatte jatkaa vanhentuneen bisnesmallin toteuttamista?

Kommentit

Su, 23/05/2010 - 13:00 — jariwinberg

JA Konrath

JA Konrath:n kommentit piratismista. Siinä on setä joka ymmärtää.

Su, 23/05/2010 - 15:11 — larpo

Ansaintamalli

Uutta ansaintamallia sähköiseen maailmaan etsiville kirjailijoille minulla on kokeilemisen arvoinen idea: julkaiskaa kirjan sähköinen versio ilmaiseksi luettavaksi ja pistäkää kirjan loppuun nappi, jonka avulla kirjasta nauttinut lukija voi antaa haluamansa kokoisen lahjoituksen helposti ja nopeasti. Esimerkiksi musiikkin verrattuna kirjoissa on kirjailijan kannalta se etu, että kirjojen lukeminen vaatii vuorovaikutusta ja keskittymistä lukijalta. Hyvän kirjan perässä oleva lahjoitusmahdollisuus ei näin ollen jäisi lukijalta huomaamatta, mutta ei myöskään tuhoaisi lukunautintoa oikein toteutettuna.

Su, 23/05/2010 - 20:02 — hannuver

Laadusta

Toiselta kantilta voi myös argumentoida, että me kaikki kirjoitamme joka päivä enemmän ja enemmän. Sähköpostia, pikaviestejä, blogeja ja Facebook-statuksia. Harjoitus tekee mestarin, joten ehkä tässä käy niin, että rappautumisen sijasta kansakunnan kirjallinen ilmaisukyky ja kirjallisuuden taso nousee kohisten.

—

Digitaalista tulevaisuutta luomassa

Ma, 24/05/2010 - 06:15 — tmakinen

rappiosta

Hyvin kapeasta näkökulmasta katsottuna kirjapainotaidon kehittyminen aiheuttikin yhden kulttuurin osa-alueen rappion, nimittäin käsin kirjoitettujen kirjojen tuotannon alasajon. Ennen kumousta kirja oli itsessään - esineenä - arvokas harvinaisuus ja tämän ytimen ympärille kerääntyi kaikenlaista oheistoimintaa kuten miniatyyrimaalausta (jos et ole koskaan nähnyt vaikkapa Kellsin kirjan kuvitusta niin googlaa ihmeessä, ennen vanhaan ei tyypeiltä ainakaan aikaa puuttunut!) Painettu kirja puolestaan muodostui vääjäämättä tusinatuotteeksi. Tänä päivänä 'sanomalehden' nimellä kulkevat kirjat ovat niin vähäarvoisia, että lukemisen jälkeen ihmiset heittävät tuotteen menemään hetkeäkään empimättä. Käytännössä rajoittamattoman kopioitavuuden ansiosta fyysinen tuote itsessään on lakannut olemasta minkään arvoinen ja arvo on nyt itse sisällössä. Kuulostaako tutulta?

Ma, 24/05/2010 - 09:26 — Business Man

Ajattele kohderyhmää

Kannattaa ehkä enemmän ajatella kohderyhmää. Useimmille ihmisille seuraava kuulostaa ns. vittuilulta, vaikka uskon, että tässä oli ihan viattomat aikomukset takana.

"Täytyy vain kyetä ymmärtämään, millä tavoin saa optimaalisesti rahaa omalta markkinasegmentiltään, ja olla valmis kokeilemaan erilaisia bisnesmalleja. "

larpolee: Minäkin uskon luovilla aloilla lahjoitusten voimaan. Niillä tosin kulttuurintuottaja helposti joutuu koko henkilönään kauppatavaraksi; pitää käyttäytyä niin ettei lahjoitusten virta tyrehdy. Sen sijaan tässä nykyjärjestelmä toimii, esim. Polanskin leffoja katsotaan edelleen ja Polanski saa niistä tuloja. Tuskin saisi nyt lahjoituksia. Hyvänä puolena tuskin saisi monikaan monimiljonääri. Lahjoitus-ansaintamalli todennäköisesti leikkaisi älyttömän tuotot alalta. Ei enää voisi rikastua tekemällä poppia.

Ma, 24/05/2010 - 15:08 — mr_Zombie

"Täytyy vain kyetä

"Täytyy vain kyetä ymmärtämään, millä tavoin saa optimaalisesti rahaa omalta markkinasegmentiltään, ja olla valmis kokeilemaan erilaisia bisnesmalleja. "

Tällä tarkoitin siis ihan puhtaasti sitä, että luovien alojen markkinoilla ei enää tulevaisuudessa pärjää yhdellä ja samalla bisnesmallilla, vaan on oltava avoin erilaisille kokeiluille. Eli käytännössä siis tarvitaan sitä luovuutta myös bisnekseen. Paikoilleen jumahtaminen on myrkkyä millä tahansa alalla, mutta luovalla alalla se tulee näkymään tulevaisuudessa yhä paremmin.

"Lahjoitus-ansaintamalli todennäköisesti leikkaisi älyttömän tuotot alalta. Ei enää voisi rikastua tekemällä poppia."

On varsin luultavaa, että jättitulot tosiaankin katoavat. Mutta se ei tarkoita, etteikö voisi rikastua. Suosittelen katsomaan artikkelissa linkkaamani Masnickin videon, joka kertoo Trent Reznorin bisneksistä. Hän onnistui saamaan melkoisen suuria summia myymällä musiikkia, joka oli samaan aikaan vapaasti jaossa (ja jota hän osittain jakoi itsekin). Itsekään en oikein usko pelkkiin lahjoituksiin, mutta tuo Masnickin kaava "CwF + RtB = $$$" vaikuttaa aika pätevältä. Joku saisi popularisoida sen Suomessakin.

Ma, 24/05/2010 - 09:39 — Business Man

Väärinymmärrysten Tonava

Luin vielä kaikki HS:n mielipidekirjoitukset 7 päivän ajalta (aika hyvin keskustelu ollut esillä). Tänään Veli-Markus Tapio sanoo

"Immateriaalioikeuksissa vastakkain asettuvat monet perustellut intressit. Yhteiskunnan muuttuessa intressien suhteita on oltava valmis puntaroimaan. Päämääränä tulee olla eri osapuolten näkemysten saattaminen tasapainoon tavalla, joka palvelee koko yhteiskunnan eikä ainoastaan tietyn ryhmän etua."

Voitko sen selkeämmin enää sanoa! Piraattipuolue ajaa kai nimenomaan juuri tätä asiaa!

Ma, 24/05/2010 - 21:13 — pekka

Tekijänoikeuden hinta on liian suuri yhteiskunnalle

Tekijänoikeuden hinta

Kaupallinen tekijänoikeus maksaa yhteiskunnalle:

- Teosten korkeampina hintoina
Kuten mikä tahansa monopoli, myös tekijänoikeus nostaa hintoja. Tämä ero huomattiin mm. vertailtaessa 168 tekijänoikeudella suojattua ja 166 suojaamatonta kirjaa vuosilta 1913–1932. Tutkimuksessa todettiin, että suurten kustantamoiden julkaisemista kirjoista suojatut teokset maksoivat keskimäärin 8,90 dollaria ja suojaamattomat 6,30 dollaria. Suojatut olivat siis yli 40 prosenttia kalliimpia. Vallitseva tieteellinen käsitys on, että tässä tutkimuksessa löydetty hintaeroa on yleisesti ottaen pidettävänä pääpirteissään oikeana. (Heald, P.J. (2007) Property Rights and the Efficient Exploitation of Copyrighted Works: An Empirical Analysis of Public Domain and Copyrighted Fiction Bestsellers. 92 Minnesota Law Review 1031; Centre for Intellectual Property Policy and Management & Centre for Intellectual Property and Information Law & Institute for Information Law & Max Planck Institute for Intellectual Property, Competition and Tax Law (2008) The Proposed Directive for a Copyright Term Extension – A backward-looking package.)

- Teosten heikompana saatavuutena suuryritysten kerätessä itselleen laajat oikeudet mutta uudelleenjulkaistaessa teoksista vain tuottavimmat
Yhdysvalloissa tehty selvitys kävi läpi 1 500 vuosina 1890–1964 julkaistua, tekijänoikeuden alaista äänitettä. Yhdysvaltojen laki suojaa ennen vuotta 1972 julkaistuja äänitteitä aina vuoteen 2067 asti. Kokonaisuudessaan oikeudenomistajat olivat uudelleenjulkaiseet 14 prosenttia tarkastelluista äänitteistä. Tätä enemmän uudelleenjulkaisuja tehtailivat kolmannet tahot, jotka toimivat joko ulkomaisen tekijänoikeuslain turvin tai yhdysvaltalaista lakia rikkoen. Nämä yritykset olivat julkaisseet uudelleen kaikista äänitteistä 22 prosenttia – ennen vuotta 1945 tarkastelluilla jaksoilla jopa enemmän kuin viralliset omistajat. (Brooks, T. (2005) Survey of Reissues of U.S. Recordings. Council on Library and Information Resources and Library of Congress.)

- Teosten heikompana saatavuutena “orpojen teosten” muodossa

- Teosten määrän laskuna yhdistelmäteosten tullessa vaikeammaksi tehdä
Eyes on the Prize on 14-tuntinen dokumentti tummaihoisten tasa-arvoliikkeen historiasta Yhdysvalloissa. Sen tekemiseen käytettiin videomateriaalia 82 eri arkistosta, 275 valokuvaa 93 arkistosta, ja noin 120 eri musiikkikappaletta. Teoksen muutaman alkuperäisen näyttökerran jälkeen sitä ei enää nähty televisiossa eikä uudelleenjulkaisuna, koska alkuperäiset sopimukset materiaalin käytöstä olivat joko rauenneet tai eivät kattaneet DVD-julkaisuja. Teos saatiin lopulta takaisin julkisuuteen, mutta siihen vaadittiin 600 000 dollarin lahjoitus Fordin säätiöltä, 20 vuoden neuvottelut ja paljon vapaaehtoistyötä. Nykypäivänä samankaltaisen teoksen tekeminen olisi lähes mahdotonta. (Heller, M. (2008) The Gridlock Economy: How Too Much Ownership Wrecks Markets, Stops Innovation, and Costs Lives. Basic Books.)

Suomessa tilanne on siinä mielessä parempi, että käyttölupia on mahdollista hakea tekijänoikeusjärjestöjen kautta. Nämä edustavat keskitetysti kaikkia tekijöitä ja hoitavat lupien selvittämisen hakijan puolesta. Alkuperäisellä tekijällä on kuitenkin edelleen mahdollisuus kieltää teoksensa käyttäminen. Oikeudenomistajat ovat usein kansainvälisiä suuryrityksiä, jotka eivät myönnä lupia halvalla. Eräässä dokumenttielokuvassa näkyi auki oleva televisio, jossa vilahti muutaman sekunnin pätkä Simpsoneiden jaksoa. Simpsoneiden oikeudet omistava tuotantoyhtiö Fox olisi halunnut pätkän näkymisestä dokumentissa 10 000 dollarin korvauksen! (Lessig, L. (2004) Free Culture: How Big Media Uses Technology and the Law to Lock Down Culture and Control Creativity. Penguin Press.)

Lupakynnys ylittyy Suomessakin helposti, ks. esimerkiksi Tekijänoikeusneuvoston lausunnot 1997:9 ja 2002:16.

- Teosten määrän ja laadun laskuna kolmansien osapuolien harrastaman jatkokehittelyn vaikeutuessa
Ehkä paras esimerkki vapaampien oikeuksien luomista mahdollisuuksista on Dungeons & Dragons -roolipelin 3. laitos. Wizards of the Coast (WotC) julkaisi pelin alunperin hyvin sallivalla OGL-lisenssillä, joka salli kolmansien osapuolien vapaasti käyttää hyväkseen pelin sääntöjä ja tuottaa siihen lisämateriaalia. Kun WotC lopulta julkaisi pelistä kokonaan uusitun, neljännen laitoksen, pitivät lukuisat fanit sitä pettymyksenä ja epäonnistumisena. Kiitos OGL:n, WotC:sta erillinen Paizo Publishing pystyi kuitenkin julkaisemaan oman Pathfinder-roolipelinsä, joka oli suunniteltu korjaamaan 3. laitoksessa olevat virheet ja viemään peliä enemmän siihen suuntaan, mihin 4. laitokseen tyytymätön fanikunta olisi sitä halunnut vietävän.

Muita esimerkkejä ovat mm. eri tarinat jotka tavalla tai toisella uudelleenkertovat antiikin taruja tai kansansatuja, joko sovittaen ne nykyaikaisiin taidemuotoihin tai kääntäen jotkut niiden perusoletuksista kokonaan ympäri. Tekijänoikeuksien suojaamien teosten kohdalla tämä voi olla hankalampaa, kuten esimerkiksi Tuulen viemää -kirjan The Wind Done Gone-uudelleensovituksen yhteydessä nostettu oikeusjuttu osoitti.

- Talouskasvun hidastumisena innovatiivisten teknologioiden kehityksen vaikeutuessa
Teknologioita, joiden kimppuun käytiin tai yritettiin käydä tekijänoikeuksilla: äänitteet, kaapelitelevisio, halvat nuotit, videonauhurit. Tuoreempina tapauksina nettiradiot, kännykkä-tv, omistamansa musiikin kuunteleminen, videonvuokrausautomaatit, kirjavälitys, verkkovideonauhuri sekä autojen korjaaminen.

- Kadotettuina verotuloina ylläolevien kohtien johdosta
Miten paljon uuden luominen helpottuisi, mikäli tekijänoikeus olisi väljempi? Yksi tapa selvittää asiaa on katsoa valtion tuottaman tiedon saatavuutta eri maissa ja sen vaikutusta talouteen. Yhdysvalloissa kaikki valtion virastojen tuottama materiaali on tekijänoikeudesta vapaata, mutta Euroopassa monet maat suojaavat tietonsa ja vaativat siitä maksua. Eräs merkittävä suojattu alue on maantieteellinen tieto, johon kuuluvat muiden muassa kartta- ja säätiedot. Näiden tietojen panttaamisen taloudellisista vaikutuksista on laadittu useita eri selvityksiä. Kokonaiskuva on selvä: tekijänoikeuden poistaminen julkisen vallan tuottamasta materiaalista kerryttäisi enemmän verotuloja kuin mitä tällä hetkellä niistä saadaan tekijänoikeusmaksuina.

Yksi Yhdysvaltojen ja Euroopan tilannetta vertaillut raportti piti realistisena mahdollisuutena, että lisenssimaksujen poistaminen vähintään kaksinkertaistaisi julkisesti tuotettua tietoa hyödyntävän liiketoiminnan arvon, mikä oli tuolloin (vuonna 2000) 68 miljardia euroa. (PIRA International (2000) Commercial Exploitation of Europe’s Public Sector Information. Final Report for the European Commission, Directorate General for the Information Society.)

- Kadotettuina työpaikkoina ylläolevien kohtien johdosta
Eräs alankomaalainen selvitys puolestaan arvioi, että maantieteellisen tiedon hinnan laskeminen 60 prosentilla loisi maahan noin 800 uutta työpaikkaa. (Ravi Bedrijvenplatform (2000) Economische effecten van laagdrempelige beschikbaarstelling van overheidsinformatie. Siteerattu lähteessä Weiss, P. (2002) Borders in Cyberspace: Conflicting Public Sector Information Policies and their Economic Impacts. U.S. Department of Commerce, National Weather Service.)

- Lisääntyneinä kustannuksina esim. arkisto- ja kirjastotoiminnalle
“Yleisradiossa on havaittu, että myös vanhat ohjelmamme kiinnostavat yleisöä. Kansallisesti merkittävää aineistoa voi jäädä pois saatavilta, jos suoja-ajan tuplaaminen vaikeuttaa ohjelma-arkiston käyttöä, (Yleisradion lakimies) Lehtonen linjaa.” (…) “Aina kun oikeuksia laajennetaan, sillä on taipumus myös maksaa. Kaikki se raha on poissa ohjelmien uustuotannosta, koska ei käytettävissä oleva raha mistään lisäänny.” — MTV3, “Tekijänoikeuden pidennyksestä haittaa Ylelle“, 21.7.2008

——-

(Valtaosa ylläolevista esimerkeistä on kerätty myös Jokapiraatinoikeuden 6. lukuun. Suosittelen lukemaan, mikäli haluaa tietää kaupallisen tekijänoikeuden haittavaikutuksista lisää.)
http://www.piraattipuolue.fi/images/jokapiraatinoikeus.pdf

http://blog.piraattipuolue.fi/2010/05/tekijanoikeuden-hinta/

Syndicate content