Viime viikonvaihteessa Suomikin sai sitten oman Piraattipuolueensa. Puolueen virallinen perustamiskokous pidettiin Tampereella, ja se sai ilahduttavasti sponsoriapua tamperelaiselta Tietovelhot-yritykseltä. Puolueen johtoon nousi 36-vuotias raumalainen IT-ammattilainen Carl Wahlman, joka oli jo ennen perustamiskokousta ehtinyt profiloitua edustuskykyiseksi ja viestintätaitoiseksi piraatiksi toimimalla puolueen tiedottajana ja esiintymällä myös Ajankohtaisen Kakkosen piraattipuoluereportaasissa. Ulkoisilta raameiltaankin Suomen piraattikapteeniksi hyvin sopiva Wahlman ilmoittaa harrastuksikseen purjehduksen, avoimen ajattelun, ihmisyyden tutkimuksen ja Linuxin.

Wahlmanin ohella Piraattipuolueen hallitukseen valittiin Pasi Palmulehto, Kaj Sotala, Matti Hiltunen, Anton Tamminen, Harri Kivistö ja Mikko Kunnari. Puolueen perustamisprosessin alullepannut ja sen varmoin ottein lävitse vienyt Matti Hiltunen sai toivomansa pestin puoluesihteerinä. Wahlmanin seuraajaksi puolueen tiedottajana siirtyi Kaj Sotala, 21-vuotias kognitiotieteen opiskelija Helsingistä. Piraattipuolueen foorumilla käytyjen keskustelujen perusteella kaikki hallituksen jäsenet vaikuttavat debatointitaitoisilta ja asiantuntevilta henkilöiltä, joten puolueen perustamisprosessia voidaan pitää ilman muuta onnistuneena. Matti Hiltunen ilmoitti aikeestaan perustaa puolue Piraattiliiton foorumilla 20. helmikuuta, joten prosessi kesti kutakuinkin tasan kolme kuukautta.

Viime viikonlopun perustamiskokouksessa oli arvokasta tietoa jakamassa myös poliittisen piraattiliikkeen kansainvälinen johtohahmo, Ruotsin Piratpartietin Rick Falkvinge. Falkvinge asetti puheenvuoronsa aluksi piraattiliikkeen laajempaan historialliseen kontekstiin. Hän totesi, kuinka uudet poliittiset liikkeet ovat aina ennenkin tuoneet aivan uusia ulottuvuuksia politiikkaan ja poliittiseen keskusteluun. "Jokaisen sukupolven on kaapattava demokratia uudelleen", Falkvinge totesi rinnastaen poliittisen piraattiliikkeen uudet ideat vanhempiin poliittisiin ideoihin, jotka nykyään ovat kaikille itsestäänselvyyksiä, mutta joiden puolesta aktivistien aikoinaan piti taistella. "Me olemme kaikki osa historiaa, ja historia toistaa itseään, ja olemme osa liikettä joka tulee muuttamaan maailmaa", historiasta tunnetusti kiinnostunut Falkvinge totesi.

Falkvinge rohkaisi suomalaisia piraatteja muistuttamalla, että piraattiliikkeellä on monia vahvuuksia, joita perinteisillä puolueilla ei välttämättä ole. Tietotekniikkaa hyvin tuntevat piraatit hallitsevat nopean tiedonlevityksen, osaavat toimia pienillä budjeteilla sekä ovat vaikuttajina asiantuntevia ja asialleen omistautuneita. Siinä missä tekijänoikeusteollisuudella on heittää peliin rahaa ja rahalla ostettua lobbausta, piraatit voivat taistella heidän propagandaansa vastaan luovuudella ja asiantuntemuksella. Falkvinge mainitsi suomalaisille kuulijoilleen Ruotsissa vallitsevan hieman huvittavankin tilanteen, jossa tekijänoikeusteollisuus käytännössä kieltäytyy lähes kokonaan julkisista debateista piraattien kanssa, koska piraatit ovat voittavaneet kaikki tähänastiset debatit näytöstyyliin. Yksi harvoista viimeaikaisista debateista oli Ruotsin TV4:n järjestämä tilaisuus, jossa Pirate Bayn Peter Sunde otti yhteen Mariann-levy-yhtiön johtajan Bert Karlssonin kanssa. Katsojille ei jäänyt epäselvyyttä siitä, kumpi osapuolista on sivistyneempi ja sanavalmiimpi.

Piraattipuolueen puolueohjelma nostaa näyttävimmin esille demokratian ja kansalaisoikeuksien turvaamisen. Tämä vastaa hyvin Ruotsin Piratpartietin nykylinjauksia, joissa alunperin etualalla olleet tekijänoikeuskysymykset on suhteutettu yhteiskunnallisesti vielä paljon painavampiin kysymyksiin kansalaisten yksityisyydensuojasta ja demokratian toimivuudesta yhä orwellilaisempia piirteitä saavassa maailmassa. "Demokratian ja kansalaisoikeuksien rappeutumiseen Suomessa ja Euroopan unionissa on puututtava", puolueohjelmassa todetaan. "Pienimpienkin yksityisyyden suojaan tehtyjen rajoitusten on oltava erittäin hyvin perusteltuja. Kansalaisten säännönmukainen, laajamittainen valvonta johtaa poikkeuksetta väärinkäytöksiin, eikä sille ole vapaassa yhteiskunnassa mitään perusteita. Kirjesalaisuus ei tule vapaassa yhteiskunnassa koskaan olemaan neuvottelukysymys."

Immateriaalioikeuksien osalta puolueohjelma on lähellä muiden piraattipuolueiden vastaavia ohjelmia: tekijänoikeuksien kaupallista suoja-aikaa ehdotetaan lyhennettäväksi 5-10 vuoteen, ja kaiken epäkaupallisen kopioinnin ja käytön tulee puolueohjelman mukaan olla vapaata teosten julkaisuhetkestä lähtien. Puolueohjelma korostaa asiallisesti jakamisen arvoa ja merkitystä kulttuurissa: "Kulttuuri syntyy vuorovaikutuksesta ihmisten välillä. On järjetöntä väittää, että kulttuurin jakaminen on sille haitallista. Kulttuurin arvo kasvaa jaettaessa, jolloin kasvavat myös taiteilijan mahdollisuudet ansaita kulttuuria tuottamalla. Ihminen, joka tuntee saavansa taiteilijalta jotakin arvokasta, antaa mielellään myös jotain arvokasta takaisin. Aineettomien hyödykkeiden epäkaupallista kopiointia, tiedostonjakamista ja vertaisverkkoja ei tule rajoittaa, eikä niistä pidä rangaista, vaan niitä tulee kannustaa."

Puolue ottaa selkeän kannan laajakaistaveron ja kasettimaksujen kaltaisia rahastusautomaatteja vastaan, koska ne ovat pikemminkin rangaistuksia kuin kannustimia kulttuurin jakajille. Patenttien osalta puolue lähtee hakemaan monelta osin alkuperäisiä tarkoitusperiään vastaan kääntyneen patenttijärjestelmän vaiheittaista purkamista. "Lääkepatentit tappavat kehitysmaissa päivittäin. Ne rajoittavat mahdollisesti henkiä pelastavaa tutkimustyötä pakottamalla tiedemiehet salaamaan löydöksensä patenttihakemuksen ajaksi, sen sijaan että tulokset jaettaisiin tiedeyhteisön kesken", puolueohjelma toteaa lääkepatenteista. Korvaavaksi kannustinjärjestelmäksi puolue tarjoaa Piratpartietin tavoin lääketutkimuksen suoraa valtiollista rahoittamista - maksaahan valtio joka tapauksessa leijonanosan lääkkeiden kehityskustannuksista sairausvakuutusjärjestelmän lääkekorvauksien muodossa.