Hufvudstadsbladet otti lauantain pääkirjoituksessaan kantaa nettipiratismiin otsikolla "Porkkana on tehokkaampi kuin keppi". Lehti toteaa, että vaikka uusi tekijänoikeuslaki teki musiikin ja elokuvien nettijakamisen laittomaksi, ja vaikka toiminnan laittomuus on tänä päivänä yleisesti tiedossa, nettipiratismi ei ole vähenemässä vaan päinvastoin kasvamassa. Nuorten suomalaisten asenteet eivät ole muuttuneet mihinkään, Hufvudstadsbladet sanoo, ja uudenkin tekijänoikeuslain aikana puolet nuorisosta harjoittaa tiedostojen jakamista netissä. Lehti viittaa myös tuoreeseen brittitutkimukseen, josta raportoimme viikko sitten: "Tulos on selvä. Piratismi on yleisempää kuin aikaisemmin, ja on sitäpaitsi yleistymässä entisestään. Ja pelko kiinnijäämisestä on myöskin pienentynyt."

Hufvudstadsbladet toteaakin, että tekijänoikeuslaista on tullut meillä Suomessa uusi, moderni versio kieltolaista. "Se on symbolinen ja holhoava mutta tehoton", lehti kuittaa. Yhteydet Suomessa vuosina 1919–1932 voimassa olleeseen kieltolakiin alkavatkin olla jo huolestuttavan moninaisia. Laki synnytti kaikenlaista tarpeetonta rikollisuutta kuten salakuljetustoimintaa, ja laajamittainen piittaamattomuus sen suhteen johti yleisen lainkuuliaisuuden vähenemiseen myös muiden lakien osalta. Yhdysvalloissa kieltolaki vahvisti järjestäytyneen rikollisuuden asemaa merkittävästi. Itse IFPI on todennut, että vastaavanlainen nykyaikainen rikollisuus eli väärennettyjen CD- ja DVD-levyjen valmistus, salakuljetus ja myynti rahoittaa terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Piraattiliitto näkeekin, että tämän nykyaikaisen kieltolain purkaminen ja kulttuurin vertaisverkkojakamisen laillistaminen olisi tältä osin tehokas keino taistella terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Vertaisverkosta ilmaiseksi ladattu albumi ei terrorismia rahoita.

Kieltolaki oli myös hyvä esimerkki siitä, kuinka lakeja säätävä poliittinen eliitti oli vieraantunut kansakunnan todellisuudesta ja mielipiteistä niin pahasti, että lopulta tarvittiin kansanäänestys kääntämään uppiniskaisten poliitikkojen päät lain kumoamisen puolelle. Kun kansanäänestys järjestettiin vuoden 1931 lopussa, yli 70% kansasta äänesti lain kumoamisen puolesta.

Hufvudstadsbladet toteaa edelleen kriittiseen sävyyn, kuinka EU-parlamentti hyväksyi kiistelyn jälkeen uuden IPRED2-direktiivin, jonka on määrä koventaa tekijänoikeusrikkomusten rangaistuksia entisestään, niin että ne olisivat rangaistuksien osalta jo väkivaltarikoksien ja raiskauksien tasoisia rikoksia. Suomen EU-parlamentaarikot jakautuivat asiassa kahteen leiriin: direktiiviä vastustivat Satu Hassi, Piia-Noora Kauppi, Eija-Riitta Korhola, Henrik Lax, Samuli Pohjamo, Esko Seppänen, Hannu Takkula ja Kyösti Virrankoski; sen puolesta taas äänestivät Ville Itälä, Anneli Jäättenmäki, Lasse lehtinen, Riitta Myller, Reino Paasilinna ja Alexander Stubb. Direktiivi on vielä EU-byrokratian käsittelyssä, joten sen lopullinen kohtalo on epäselvä. Hufvudstadsbladet muistuttaa direktiivin kriitikoiden varoituksista, että nykymuodossaan direktiivi voisi kriminalisoida esimerkiksi palveluntarjoajia, ohjelmistojen kehittäjiä ja kirjastoja toiminnasta, joka on tähän mennessä ollut aivan normaalia ja laillista.