Microsoft lanseerasi vuonna 2004 "PlaysForSure" -logon ja siihen liittyvän testipatterin, jonka tarkoituksena oli ennen muuta taata kuluttajille varmuus siitä, että heidän nettikaupoista ostamansa DRM-suojatut musiikkikappaleet ja videot pyörisivät ongelmitta heidän kannettavissa soittimissaan. Logon nimivalinnan takana saattoi olla halu herättää DRM-teknologiaan jo valmiiksi epäilevästi suhtautuvissa kuluttajissa luottamusta siihen, että käyttöjärjestelmämarkkinoita hallitsevan suuren ohjelmistotalon oma DRM-ratkaisu olisi kuluttajille varma ja ongelmaton valinta. Käytännön todellisuus oli kuitenkin jotain aivan muuta. Microsoftin kelkkaan lähteneet ja PlaysForSure-standardin mukaan tiedostonsa suojanneet musiikin online-kaupat kuten Napster, Real Rhapsody, AOL MusicNow, Yahoo Music ja Wal-Mart myivät kuluttajille tiedostoja, jotka eivät toimineet markkinoiden suosituimmassa kannettavassa musiikkisoittimessa eli iPodissa, joka käytti Applen omaa DRM-tekniikkaa. Markkinoille syntyi siten kaksi toisistaan erillistä online-musiikin ekosysteemiä, joista kummallakin oli omat kauppansa ja näiden tuotteille soveltuvat omat soittimensa. Ainoat tuotteet, jotka alunalkaen (ja edelleenkin) toimivat ongelmitta kaikissa soittimissa, olivat piraattien netissä tarjoamat DRM-vapaat mp3-musiikkitiedostot.

Nähdessään Applen iPod-soittimen suuren menestyksen ja Applen sen avulla omalle musiikin ekosysteemilleen hankkiman hallitsevan markkinaosuuden Microsoft päätti sitten lähteä kilpailemaan Applen kanssa soitinmarkkinoille omalla Zune-soittimellaan. Tässä vaiheessa Microsoft teki tempauksen, joka jo hämmensi kuluttajia mutta ennen kaikkea suututti sen olemassaolevat DRM-yhteistyökumppanit. Yhtiö nimittäin loi Zunea varten oman uuden DRM-tekniikkansa, joka ei ollutkaan yhteensopiva Microsoftin oman vanhemman PlaysForSure-suojaustekniikan kanssa. PlaysForSure-nimeen sisältyvä ironia siten kasvoi entisestään, koska tekniikkaan sitoutuneet online-kauppiaat myivät nyt tuotteita, jotka eivät toimineet markkinoita edelleen ylivoimaisesti hallitsevassa iPod-soittimessa eivätkä Microsoftin omassa, suurella rahalla markkinoimassa Zune-soittimessa, josta oli määrä tulla iPodin varteenotettava kilpailija.

Ikään kuin kaikessa tähänastisessa sekoilussa ei olisi jo ollut kuluttajille kylliksi, Microsoft on nyt ilmoittanut luopuvansa koko PlaysForSure-konseptista ja brandaavansa sen uudelleen "Certified for Windows Vista" -konseptiksi omine uusine logoineen. Nyt vain on niin, että Microsoft on jo aiemmin alkanut käyttää kyseistä brandinimeä ja sen logoa Zune-soittimensa käyttämälle tekniikalle, joka siis ei ole yhteensopiva PlaysForSure-tekniikan kanssa. Toisin sanoen asiakkaat, jotka ovat kuluneina vuosina ostaneet itselleen PlaysForSure-tekniikalla DRM-suojatun musiikkikokoelman, pitävätkin nyt kovalevyillään ja soittimillaan Microsoftin brandiosaston mukaan Certified for Windows Vista DRM-suojattua musiikkikokoelmaa, joka tosin ei suostu toimimaan Microsoftin omassa Certified for Windows Vista -standardin mukaisessa Zune-soittimessa. Ja jotkut vielä kehtaavat ihmetellä, miksi ihmiset lataavat musiikkinsa mieluiten DRM-vapaana vertaisverkoista.