Elämäntapalehti Glifen päätoimittaja Daniel Kjellsson on turhaan yrittänyt saada Dagens Nyheter -lehden julkaisemaan omia kommenttejaan Carl-Johan Bonnierin debattikirjoitukseen, jossa Bonnier-konsernia hallitseva mediamoguli liittyi antipiraattien patavanhoillisiin riveihin vaatien Ruotsiin tiukempia tekijänoikeuslakeja ja mediateollisuudelle poliisioikeuksia. Niinpä Kjellsson on kirjoittanut kommenttinsa Bonnierille Dagens Media -lehteen, antaen mediamogulin kuulla kunniansa.

"Carl-Johan Bonnier osoitti debattikirjoituksellaan, että hän ei ole enää kykenevä johtamaan medioita Ruotsissa", Kjellsson lataa. "Tämä on kilteintä, mitä voi sanoa mediamogulista, joka kieltäytyy kehittämästä liiketoimintaansa ja sen sijaan vaatii tiukempaa lainsäädäntöä sementoidakseen rakenteita, jotka ovat jo kadonneet. Bonnier väittää, että Ruotsi on jälkeenjäänyt, että me olemme piraattien paratiisi, ja että sen pitäisi muka olla paha asia. Hän sanoo, että me tarvitsemme kovempia lakeja kuroaksemme umpeen eron muihin maihin ja jollain tavalla eliminoidaksemme nämä kauheat ihmiset. Totuus on tismalleen päinvastainen. Ruotsi on maailman kärkimaa, ja kuuluisa siitä. Eivätkä nämä piraatit ole oikeita piraatteja vaan meidän omia lapsiamme ja nuoriamme."

Kjellson kertaa Bonnierille ja lukijoilleen sen, mitä todella on tapahtunut: "Ruotsi oli pari vuotta muuta maailmaa edellä nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöönotossa, ja siksi ruotsalaiset ymmärsivät ensimmäisinä, kuinka uutta tekniikkaa on mahdollista käyttää. Tämä tekee Ruotsista tänä päivänä johtavan maan IT-alan luovuudessa sekä edelläkävijän tekijänoikeusdebatissa. Ruotsalaiset tekijänoikeuksien kriitikot puhuvat kuuluisissa huippuyliopistoissa. Ruotsalaiset Pirate Bay ja Piratpartiet ovat maailmankuuluja siitä, että ne haastavat vanhoja mediamonopoleja. Ja koko nuori sukupolvi rakastaa ruotsalaisia tämän vuoksi. Kautta maailman. Ruotsi on tässä asiassa kirjaimellisesti maailman johtava valtio."

Tämän jälkeen päätoimittaja Kjellson ottaa esille tiedostojen jakamisen ja musiikkiteollisuuden, todeten, kuinka kritiikki tiedostojen jakamista kohtaan tulee tyypillisesti levy-yhtiöiltä, ei artisteilta. "Levy-yhtiöt ovatkin todella uhattuina", hän myöntää. "Heidän tuotteellaan ei ole enää sellaista arvoa, jonka perusteella he voisivat ottaa välittäjinä 95% kakusta vain siksi, että he siirtävät bittejä henkilöltä A henkilölle B - vieläpä käyttäen kiertotienä kalliita muovinpaloja. Toimivassa markkinataloudessa levy-yhtiöiden tuleekin kadota, ja niin ne tulevat myös katoamaan. Good riddance."

"Artisteja tiedostojen jakaminen ei uhkaa. Päinvastoin. Ensimmäistä kertaa artistit voivat saavuttaa faninsa ilman, että he tarvitsisivat siihen hyväksynnän joltain johtajalta, jonka kiinnostuksen kohde on jotain muuta kuin artistit. Ensimmäistä kertaa heillä on mahdollisuus ansaita rahaa harjoittamalla taidettaan ilman, että he tarvitsisivat siihen luvan joltain markkinointiosastolta, joka mieluummin satsaa rahaa keinotekoiseen poikabändiin."

"Lumipallo laitettiin liikkeelle viisitoista vuotta sitten", Kjellsson summaa. "Tänä päivänä se on jo koko maailman käsittävä muutos, joka tulee muokkaamaan kokonaan uudenlaisen mediamaiseman, johon kaikki voivat osallistua yhtäläisillä ehdoilla. Maiseman, jossa keskustelua ei ohjailla elitistisen massamedian ehdoilla. Se on alku yhteiskunnalle, jossa kaikilla on pääsy ihmiskunnan koottuun kulttuuriin ja tietoon 24 tuntia vuorokaudessa. Kyse on fantastisesta kehityksestä. Ainoa traaginen asia, joka siihen liittyy, on se, että vanhat monopolistit kieltäytyvät hyväksymästä sitä, että maailma on muuttunut. He huutavat avukseen lakien tiukentamista voidakseen suojella eilispäivän maailmaa, joka on todellisuudessa jo kadonnut."