Juuri ennen vuodenvaihdetta sai ensi-iltansa merkittävä dokumenttielokuva, jossa kartoitetaan informaatioyhteiskunnan nykyisyyttä ja tulevaisuutta poikkeuksellisen asiantuntevalla ja näkemyksellisellä tavalla. Tämä elokuva kertoo myös Hollywoodista ja sen tulevaisuudesta, mutta sitä ei tulla esittämään MPAA-kartellin ohjelmistoa pyörittävissä elokuvateattereissa - ei vaikka kartellin johtaja Dan Glickman on myös päässyt ääneen elokuvassa. Ensi ilta tapahtui sen sijaan Internetissä, ja elokuvan jakelu sen miljoonille katsojille tulee tapahtumaan suoraan koteihin BitTorrent-vertaisverkkojen avulla. Kyseessä on salaperäisen ruotsalaisen League of Noble Peers -ryhmän tuottama Steal This Film II, joka on temaattisesti jatkoa saman ryhmän vuonna 2006 julkaisemalle Steal This Film -elokuvalle. Ykkösosaan verrattuna Steal This Film II on sekä teknisesti että sisältönsä puolesta paljon huolellisemmin tuotettu, ja haastateltavien joukko on edustava ja kiinnostava. Äänessä on mm. EFF:n, Internet Archiven, yliopistojen sekä suurimpien torrent-sivustojen edustajia samoin kuin taiteilijoita ja tavallisia piraattinuoria eri puolilta maailmaa.

Yksi elokuvan keskeisiä teemoja on kopioinnin käsite ja kopioinnin kulttuuri. Internetin koko viestintä perustuu datapakettien hajautettuun kopiointiin reitittimeltä toiselle ja tietokoneelta toiselle, ja niinpä netistä onkin kehittynyt vertaansa vailla oleva globaali kopiointikone. Dokumentissa todetaan, kuinka mahdoton ajatus on pitkän päälle yrittää ylläpitää mallia, jossa informaation leviämistä tässä suuressa globaalissa kopiointikoneessa yritetään estää tai kontrolloida, jotta informaation kaupalliset tuottajat voisivat pitää kiinni perinteisestä mallistaan, jossa informaatiota yritetään tiivistää myytäviin yksiköihin. Elokuvassa haastateltu Pirate Bayn administraattori Brokep summaa vallitsevan kopiointikulttuurin hengen seuraavasti: "Uusi sukupolvi yksinkertaisesti vain kopioi sisältöä netistä. He ovat kasvaneet siihen. Se alkoi Napsterista, ja lopputulos on se, että musiikki on tänä päivänä ilmaista. Nuoret eivät ajattele musiikkia asiana, josta he maksaisivat jotain. He maksavat vaatteistaan, he maksavat muista käsinkosketeltavista asioista. Aineeton omaisuus ei merkitse heille paskaakaan."

Koska Internetin koko lähtökohta ja tekninen toimintatapa on hajautettu viestintä periaatteessa tasavertaisten solmujen välillä, taistellessaan tiedostojen jakamista vastaan viihdeteollisuus taistelee Internetin perusrakennetta vastaan. Jopa MPAA:n Dab Glickman myöntää, että Hollywoodin taistelu piratismia ei tule koskaan poistamaan piratismia. Kartellin tavoitteena on vain pitää yllä riittävää 'pelotetta', jotta piratismi säilyisi heidän kannaltaan siedettävällä tasolla. Tällainen pelon ilmapiiriin perustuva kuva kulttuurin tulevaisuudesta on perin lohduton ja näköalaton. Brewster Kahle Internet Archivesta ehdottaakin paljon positiivisempaa tulevaisuuden mallia: "Rakentakaamme maailma, josta voimme oikeasti olla ylpeitä. Ei maailmaa, joka on tuottava muutamalla harvalle ja hyvin suurelle mediayhtiölle."

Koska aineettoman omaisuuden ympärillä pyörivät erittäin suuret rahat, konflikti vanhan ja uuden maailman välillä on jo nyt kärjistynyt ja tulee vain kärjistymään entisestään lähitulevaisuudessa. Lawrence Liang Bangaloren Alternative Law Forumilta kiteyttääkin tilanteen seuraavasti: "Aineettoman omaisuuden käsitettä pidetään yllä mielen terrorismilla. Tämän terrorismin perustana on [uuden viestintätekniikan tarjoamien] mahdollisuuksien brutaali tukahduttaminen."

Steal This Filmin tuottajien seuraava projektikin on jo selvillä ja itse asiassa jo käynnistetty. "The Oil of the 21st Century" saa nimensä Getty Images -yhtiön johtajan Mark Gettyn lausunnosta, jonka mukaan "aineeton omaisuus on 21. vuosisadan öljyä." Gettyn näkemys on osuva ja visionäärinen, sillä aineettoman omaisuuden ja immateriaalioikeuksien kaupan tiimoilta on kehittymässä yhä laajamittaisempia konflikteja, jotka vaikuttavat koko planeetan väestön kaikkiin elämänalueisiin ravinnonsaannista lääkitykseen ja markkinoiden toiminnasta kansalaisvapauksiin. Yksi rintamalinja on syntynyt teollistuneiden ja kehitysmaiden välille. Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kaltaiset maat, jotka itse loivat aikoinaan omaa vaurauttaan informaatiopiratismin avulla, suojelevat nyt suuryritystensä immateriaalioikeuksia ja lääkepatentteja, vaikka tämän politiikan hintana kuoleekin joka vuosi joukoittain ihmisiä kehitysmaissa. Vastaavasti Aasian nousevat teollisuusvaltiot tekevät nyt samaa mitä amerikkalaiset itse tekivät aikoinaan, eli hyödyntävät piratismia omien teollisuudenalojensa nostamiseksi kukoistukseen. Tämä tietenkin raivostuttaa Hollywoodia, jolle piratismista on tässä vaiheessa tullut 'paha' - eli sen voittoja uhkaava - asia.

Steal This Film II on ladattavissa torrenttina mm. Mininovasta ja Pirate Baysta. Elokuvan suomenkielinen tekstitystiedosto löytyy täältä.