Spotify on herättänyt laajaa kiinnostusta paitsi musiikin kuluttajien keskuudessa myös levy-yhtiöiden ja artistien keskuudessa, koska sen on katsottu olevan musiikkiteollisuuden laillisiksi siunaamista yrityksistä kenties lupaavin kilpailija laittomalle tiedostojen jakamiselle. Ruotsin Universalin johtaja Per Sundin kertoi viime elokuussa Spotifyn olevan yhtiölleen jo suurempi tulonlähde kuin iTunes. Artisteja on luonnollisesti myös kiinnostanut, millainen tulonlähde palvelu tulee heille olemaan. Tähän kiinnostavaan kysymykseen on juuri antanut lisävalaistusta ruotsalaismuusikko Jonas Stentäpp, jonka Dökött-yhtyeen musiikkia on ollut tarjolla Spotifyssa. Stentäpp on vastikään saanut käsiinsä Spotifyn kolme kuukautta kattavan tilitysraportin, josta selviää, että Dökött-yhtyeen kappaleita soitettiin Spotifyssa kyseisenä ajanjaksona 10 500 kertaa, mistä tilitystä yhtyeelle kertyi 27 kruunua eli 2,60 euroa. Yhden soittokerran korvaushinta oli siten noin 0,025 senttiä. Toisin sanoen neljästäkymmenestä soittokerrasta kilahti yhtyeelle jo kokonainen sentti, ja neljästä tuhannesta soittokerrasta kokonainen euro. Euron tienaamiseen Stentäppin yhtyeeltä kului reilu kuukausi.
Tämän perusteella voimme tehdä jonkinlaisen arvion suomalaismuusikkojen ansaintamahdollisuuksista Spotifysta. Toukokuussa 2009 Spotifylla arvioitiin olevan suomalaisia asiakkaita noin 50 000. Makuja on tunnetusti monia, mutta kaikkein suosituimpien kotimaiselle yleisölle tuotantonsa suuntaavien suomalaisartistien voisi ajatella vetoavan parhaimmillaan jopa 10 % asiakaskunnasta eli noin 5 000 kuuntelijaan. Joukossa on varmasti paljon hyvin satunnaisia kuuntelijoita mutta myös jonkin verran innokkaita faneja, jotka voivat kuunnella suosikkiartistiltaan hyvänä päivänä kymmenenkin kappaletta. Oletetaan siksi, että keskimäärin koko 5 000 kuuntelijan joukko kuuntelisi artistilta yhden kappaleen päivässä eli yhteensä 5 000 kuuntelua päivässä. Tällöin tuloja artistille kertyisi 5 000 x 0,025 senttiä / päivä eli 1,25 euroa päivässä eli vajaat 40 euroa kuukaudessa. Nelihenkiselle yhtyeelle siitä riittäisi siten kymppi per artisti taiteilijaperheen lasten kenkäostoksiin käytettäväksi. Tämä laskentaesimerkki edusti toki artistien suosituinta ääripäätä. Suurin osa kotimaisista levyttävistä yhtyeistä jäisi todennäköisesti Stentäppin Dökött-yhtyeen tuloluokkaan, eli rahaa ropisisi yhtyeelle noin euron verran tai alle kuukaudessa yhtyeen kesken jaettavaksi.
Lokakuun alussa Spotifyssa oli tarjolla noin kuusi miljoonaa musiikkikappaletta kilpailemassa kuuntelijoiden huomiosta. Tästä tarjonnasta vastasivat neljä suurta RIAA-yhtiötä sekä useat indie-levy-yhtiöt. Täysin itsenäisten artistien päästäminen mukaan Spotifyn tarjontaan – mitä Spotify on lupaillut jo jonkin aikaa – nostaisi musiikkivalikoiman helposti kymmenen miljoonan kappaleen paremmalle puolelle. Spotify hyödyntää jakelussaan vertaisverkkotekniikkaa.
Tarjonnan runsaus saattaa olla yksi syy artistikohtaisten tuloutusten vaatimattomaan tasoon. Mikko Kunnari nostaa Piraattipuolueen blogin kommentissaan esille kiinnostavan näkökulman: "Kuten itsekin olen aiemmin puolihumoristisesti todennut vanhoista liiketoimintamalleista: onko immateriaalinen teos itsessään ollutkaan oikeasti koskaan juuri minkään arvoinen, vai onko raha itse asiassa sittenkin tullut fyysisen tuotteen painamisesta ja jakelusta kuluttajalle? Nykyäänhän kuluttaja voi tehdä nuo asiat itse ilmaiseksi, ja Spotify antaa jonkun sortin osviittaa siitä, mitä tämän jälkeen itse teoksista niiden paljouden takia jää kouraan."
Kommentit
Toisten levyt vaan myyvät, toisten ei
Hyvä, että pikkuhiljaa aletaan saada konkreettisia lukuja Spotifyn tilityksistä. Vaikeampaa on sanoa, mikä on paljon ja mikä on vähän. Absoluuttisesti katsottuna Dökött'in tulovirta Spotifysta on täysin olematon.
Teknisesti pidän Spotifytä hyvänä. Itsekin haluan kuunnella musiikkia (luovaa taidetta yleensä) verkosta, maksan kyllä sen käyttöoikeudesta. Tekijänoikeuksien kannalta, isot levy-yhtiöt (mediayhtiöt yleensä) torppaavat Spotifyn samalla periaatteella kuin ne yrittävät ottaa haltuun Internetin infrastruktuurin, ihan viimeistä mailia myöten.
Artistien kannattaisi alkaa takoa pikku hiljaa otsalohkoon julma totuus: toisten artistien levyt vaan myyvät, toisten eivät. Tällä nyt vaan ei loppujenlopuksi ole mitään tekemistä piratismin kanssa.
Non, je ne regrette rien.
Niin paljon kun Spotifytä soimataan..
..on todellisuus se että korvaus per kuuntelija on suunnilleen samalla tasolla radion kanssa. Verrataanpa Esimerkkiasema X:ää jolla on sanotaan vaikka keskimäärin 5000-10000 kuuntelijaa, silloin korvaus olisi vuonna 2008 keskimäärin 1,39 euroa artistille per soittokerta. Sitten on Spotify joka tuottaa artistille 2,60 euroa 10000 kuuntelijalta. Kumpi tässä onkaan riistäjä: Radio vai Spotify?
Promootio
Mä näen Spotifyn vain promootiona bändeille. Sitä kautta kuunnellaan ne "unohdetut" biisit ja ostetaan sitten levyt kaupasta kun sattuu kohdalle.
MySpace on taas paikka josta etsin uutta musiikkia. Sitä kautta on tullut hankittua aika mukavat kokoelmat cd:levyjä ja vielä 6-10€ hintaan /kpl. Suoraan bändien omien nettikauppojen kautta.
Tällöin tuloja artistille
Tällöin tuloja artistille kertyisi 5 000 x 0,025 senttiä / päivä eli 1,25 euroa päivässä eli vajaat 40 euroa kuukaudessa. Nelihenkiselle yhtyeelle siitä riittäisi siten kymppi per artisti taiteilijaperheen lasten kenkäostoksiin käytettäväksi.
Muistuttaisin, että Suomessa tuossa välissä on vielä ainakin verottaja. Spotifyn tilitykset ovat olleet jo jonkin aikaa tiedossa.
Spotify on yhä "beta", joten sen tilitykset ovat tuskin lopullisia. Meille tavan tallaajille niitä räkninkejä vaan ei näytetä. Käsittääkseni Spotifykin tilittää prosenttiosuuksia liikevaihdostaan radioiden tapaan, joten mainosten lisääntyessä ja mainosajan kallistuessa summatkin muuttuvat. Odotan mielenkiinnolla ensi vuoden digitilityksiä.
Spotify toimii suuryhtiöiden bisnesmallissa, pienyhtiölle ja omakustanteille se ei kannata. Tai sitten tuonne pitää laittaa vain muutama biisi per levy soimaan hiukan MySpacen tapaan. Suuryhtiöille suuren osan tuotosta on varmaankin tuoneet myös backkatalogit. Lisäksi "yhtiö" voi kerätä riittävästi rahaa toimintaansa vaikka artisteille se ei kannatakaan.
petey: Radiossa ja Spotifyssa on se suuri ero että Spotifyssa saa päättää mitä kuuntelee, josta seuraa se, että se korvaa erittäin suuren osan levyostoksista. Tuo korvaushan pitää sisällään myös Premium-asiakkaat, jotkat voivat ladata biisejä myös iPodeihinsa.
Kuvitellaanpa että artisti saisi keskimääräisen suomalaisen vuosipalkan, 30000€, verran Spotifysta (ja Spotify olisi siis ainoa tulonlähde, tiedän ei realistista, mutta for argument's sake).
Tämän summan saavuttamiseksi kuuntelukertoja pitäisi olla 120 000 000. Joko niin että kaikkien suomalaisten vauvasta vaariin pitäisi kuunnella biisiä 24 kertaa tai siten että vaikka 10 000 ihmistä kuuntelisi biisiä 12 000 kertaa eli 32 kertaa päivässä vuoden ajan. Jos kuvitellaan että vaikka nelihenkisen bändin kaikkien jäsenten pitäisi saada tuo keskimääräinen tulo, niin kuuntelukertoja pitäisi olla jo rapsakat 480 000 000. Ei taida Jamendossakaan olla biisiä, jota olisi noin paljon kuunneltu?
30 000€ saavuttamiseksi, vaikka 12€ tukkuhintaisilla CD-levyillä, on raja jo 2500 kpl.
Pyörittelee noita lukuja miten tahansa niin kyllä tossa nimenomaan suomalaisen musiikkituotannon tulevaisuus on vaakalaudalla. Markkina-alueemme kun vaan on "liian pieni". Madonna tekee levyjä ja keimailee trikoot päällä varmasti vielä 2035, mutta miten käy Suomen ja suomalaisen kulttuurin?
Spotifylla ei muuten ole vieläkään sopimuksia Teoston ja Gramexin kanssa. Odotan mielenkiinnolla myös niitä.
Madonnan trikoot
Hannu: "Madonna tekee levyjä ja keimailee trikoot päällä varmasti vielä 2035, mutta miten käy Suomen ja suomalaisen kulttuurin?"
AAA-PUUUU-VA!!!! Pitääkö sitä noin painajaismaisia kuvia maalailla?! Eikö mummoilta saa edellyttää mitään arvokkuutta? :-p
Mutta ihan hyviä laskelmia. Tämä sivuaa hieman aiempaa keskusteluamme huomisen levykaupasta. Ellei korvaustasoissa tapahdu olennaista kohoamista, Spotify pysyy suurimmalle osalle pienten kielialueiden artisteja pelkkänä ilmaisena promootiokanavana, muihin ilmaisiin musiikkisivustoihin ja jopa vertaisverkkoihin verrattavana.
"30 000€ saavuttamiseksi,
"30 000€ saavuttamiseksi, vaikka 12€ tukkuhintaisilla CD-levyillä, on raja jo 2500 kpl. "
Eihän tukkuhintaisesta CD-levystä koko summa mene tekijöille. Tekijöillehän menee ehkä pari euroa ja kun se jaetaan esittäjien, säveltäjien, sanoittajien, sovittajien jne. kesken niin eipä taida paljoa jäädä käteen CD-myynneistäkään.
Itse maksan enemmän
Olen Spotify:n Premium asiakas, eli maksan siitä lystistä noin 120 euroa vuodessa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin mitä aiemmin käytin musiikin ostoon (noin 3 kertaa enemmän). Lisäksi se on enemmän kuin mitä tiedostojen lataajien sanottiin käyttävän Britanniassa (se summa oli noin 86 euroa). Minulla on noin 600 kappaletta listoilla ja kuuntelen niistä aktiivisesti noin ehkä 300 kappaletta. Eli maksan "vuokraa" näistä 300 kappaleesta noin 30 senttiä per vuosi/kappale. Eli noin kolmessa vuodessa maksaisin siis saman millä saa kappaleet ihan ikiomaksi iTunes kaupasta. Pääsen tietenkin kokeilemaan suurempaa määrää kappaleita ja niin edelleen.
Eli ei tuo tältä kannalta ole niin paha diili musiikin tekijöille. Eri asia on, että miten nuo eurot jaetaan. Eli mikä osa menee osakkeen omistajille, joista mone t ovat mediayhtiöitä, ja mikä osa artisteille. Saatan myös kuunnella jotain kappaletta hetken aikaa ja jos en pidä vaihdan toiseen - jos nämä lasketaan kuuntelukerroiksi niin sitten tulee tietenkin enemmän kuuntelukertoja. Tällä tavalla kerätty potti varmaankin leviää laajemmalle kuin muuten. Mutta sehän on tavallaan oikeudenmukaista. Musiikkibisneksessähän on ollut niin, että vain terävin kärki elää levymyynnillä. Nyt tämä pelkästään levymyynnillä elävä joukko saattaa kaventua, mutta samalla rahaa leviää laajemmalle - mutta ohuemmin.
Globaalia teille olkaapa hyvät...
Suomalaisten artistien tulisi tajuta, että elämme gloobalisti nykyään ja suomalaisten yksisteen soittamien biisien avulla ei nykyään oikeastaan kuulu saada kk-palkkaansa.
5 miljoonaa ihmistä globaaleilla markkinoilla on aika minimaalinen määrä, koska kiinnostuksenkohteita on hyvin paljon ja myös todella laadukasta. Toinen tykkää rokista, eräs pitää trancesta ja kolmas hitti-ihmeistä ja näistäkö kuuntelukerroista pitäisi artistin saada toimeentulonsa?
On tullut aika lopettaa rahastus kyseisillä tuotteilla ja pudotetaan sieluttomat tekijänoikeusjärjestöt pois riistämästä musiikkia rakastavia kuluttajia sekä artisteja. Mielelläni tukisin suoraan artisteja lahjoittamalla rahaa suoraan heille ja jätetään jakelu ihmisten itsensä käsiin, joka onnistuu vaivattomasti nykyisen teknologian avulla.
Emme tarvitse artistin ja kuluttajan välille ylimääräistä välikättä, joka rahastaa omansa välistä (jokainen välikäsi on ylimääräinen), joka ei edes parhaimmassa tapauksessa tee kulttuurille minkäänlaista edistämistä, vaan ainoastaan tekee kyseisellä toiminnalla rahaa.
Suomalaisten artistien tulisi
Suomalaisten artistien tulisi tajuta, että elämme gloobalisti nykyään ja suomalaisten yksisteen soittamien biisien avulla ei nykyään oikeastaan kuulu saada kk-palkkaansa.
En ole mikään "Leijonaketju-kiitos-1939-1945" -mies, mutta kyllä minä kantaisin hiukan enemmän huolta kansallisesta kulttuuristamme.
kansallisesta kulttuuristamme...
Artistien vahva suosio näkyy hyvinkin keikkamäärissä ja yleisömäärissä keikoilla ja kaiken muun sälän ostamisessa ja suuriosa kuluttajista on valmis sijoittamaan rahaa fyysiseen kopioon.
Välttämättä kyseisellä touhulla ei rikastu, mutta minkä takia pitäisikään ?
"Mikäli omistat tämän lahjan, olet etuoikeutettu ansaitsemaan helpommin rahaa, kuin toiset, erilaisen lahjan omaavat."
Kehitys on väistämätön jokaisella alalla...
Kirjoittajahan ei ollut
Kirjoittajahan ei ollut mitenkään suomalaisesta kulttuurista huolehtimista vastaan vaan totesi, että näin se pikku hiljaa menee. Valtio voi tukea suomalaista kulttuuria nykyistä enemmän, jos se katsotaan tarpeelliseksi.
Eli mitä seuraavaksi?
Minusta tässä nyt olisi jollakin mahdollisuus perustaa Spotifyn kaltainen palvelu, jossa artistin ja kuluttajan välissä ei ole levy-yhtiöitä.
Tuotot siis artisteille ja tietenkin palvelun omat kustannukset palkkoineen. Sääntönä olisi, että artisti ei saa kyseisillä kappaleilla olla minkään levy-yhtiön listoilla. Luulisin että artisti saisi kuuntelukerrasta jo huomattavasti paremman korvauksen.
Palvelusta olisi myös mahdollista tilata artistin levy suoraan häneltä itseltään, tai tehdä lahjoitus esimerkiksi PayPal:n kautta. Artistin mainostus toimisi suosion, genren tai uutuuksien perusteella.
Myös erillinen sivu, johon voisi ostaa mainosaikaa voisi olla mahdollinen. Siellä ihmiset voisivat tutustua uuteen musiikkiin.
Turhat ja ahneet välikädet täytyisi ehdottomasti tiputtaa pois.
Tämä on nyt vain pikaisesti mietitty vaihtoehto artisteille ja kehittämistä siinä on varmastikin todella paljon, varsinkin tuon artistin mainostamisen saralla.
Olisi kuitenkin enemmän kuin sata puukapulaa levy-yhtiöiden rattaisiin, jos joku laittaisi palvelun pystyyn.
Siitä tulisi alkukankeuksien jälkeen varmasti todella suosittu ja ainakin itse lopettaisin Spotifyn käytöstä maksamisen ja siirtyisin kyseiseen palveluun.
Niin!
Minusta Piraattiliiton tulisi vakavasti harkita uutissivustonsa mainostamista tv:ssä
Koko maan laajuisesti tietenkin. Se pakottaisi päättäjätkin ottamaan vakavasti täällä uutisoitavat asiat.
Ja tietenkin Piraattiliiton suosio ja sivuston käyttäjämäärät tulisivat kasvamaan.
Itse ainakin voisin lahjoittaa rahaa tuota kyseistä mainosta varten, on se sen arvoinen meille jokaiselle.
Ennen kaikkea mainoksessa täytyy kertoa täällä julkaistavista uutisista.
Jokin "Uutisia, joita et todennäköisesti näe muualta" tyylinen iskulause.
Tuo nyt on huono esimerkki, joten joku varmaan keksii paremman.
Nyt mietintämyssyä päähän ja miettimään mitä hyötyjä tällaisesta mainoksesta voisi olla.
Bannereita
Tässä on pari Piraattiliiton banneria, niitä voi panna blogiinsa/kotisivuilleen ja linkata sieltä tänne. Mainos se on pienikin mainos.
Tehdään tarvittaessa lisää ja erilaisia.