EU:n komission analyysi amerikkalaisten nettiä koskevasta ACTA-ehdotuksesta on vuotanut nettiin. Vuodettu muistio (PDF) vahvistaa marraskuun alussa niinikään nettiin vuotaneen komission EU:n jäsenmaille suuntaaman 'varoituskirjeen' sisällön ja antaa samalla käsityksen siitä, kuinka komission neuvottelijat ovat suhtautumassa amerikkalaisten lobbareiden toivelistaan.

Kanadalainen IP-lainsäädäntöön erikoistunut professori Michael Geist analysoi vuodettua muistiota blogissaan todeten, että amerikkalaisten yleisvaatimukset ovat samansuuntaisia kuin maailman kauppajärjestön vuonna 1994 laatimassa TRIPS-sopimuksessa, joka itsessään on saanut osakseen kritiikkiä mm. siitä, että se asettaa omistusoikeudet kaikkien muiden oikeuksien, kuten ihmisoikeuksien, edelle. ACTA:ssa amerikkalaiset haluaisivat kuitenkin poistaa kokonaan vielä TRIPS-sopimuksesta löytyvät vaatimukset oikeudenmukaisuudesta, tasapuolisuudesta ja suhteellisuudesta, joilla rajoitetaan immateriaalioikeuksien "tehokkaita valvontatoimia".

Yhdysvallat haluaa edelleen laajentaa ns. kolmansien osapuolien – palveluntarjoajien, ohjelmistovalmistajien jne. –vastuullisuutta palvelujen ja ohjelmistojen käyttäjien tekemistä tekijänoikeusrikkomuksista. Komission kommenteista käy selväksi, että tällaiset vaatimukset edellyttäisivät toteutuakseen muutoksia sekä EU:n omaan että sen jäsenmaiden lainsäädäntöön. Jos amerikkalaiset saisivat tahtonsa läpi, voitaisiin esimerkiksi vertaisverkko-ohjelmistojen kehittäjiä syyttää käyttäjien houkuttelemisesta tekijänoikeusrikkomuksiin, kuten tapahtui Yhdysvalloissa Grokster-oikeudenkäynnin yhteydessä – lopputulos on nähtävissä täältä.

Palveluntarjoajat kopioivat käytännön reititystyössään jatkuvasti tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, koska heidän on täysin mahdotonta tutkia ja analysoida kaikkia välittämiänsä datapaketteja. Jotta he voisivat hoitaa teknisen tehtävänsä, on esimerkiksi EU säätänyt tietoyhteiskuntadirektiivissään palveluntarjoajille immuniteetin käyttäjien tekemiä tekijänoikeusrikkomuksia vastaan. Amerikkalaiset haluaisivat kuitenkin panna operaattoreiden syytesuojan hinnaksi sen, että ACTA:an sisällytetään amerikkalaisen DMCA (Digital Millennium Copyright Act) -lain mukaiset säädökset, joilla tekijänoikeuksien omistajat voivat vaatia materiaaliaan poistettavaksi palveluista. Lisäksi amerikkalaiset haluavat jättää ACTA:an mahdollisuuden Ranskan kolmesta poikki -lainsäädännön mukaisiin varoitus- ja rangaistusmekanismeihin, joihin operaattorit voidaan 'vapaaehtoisesti' suostutella.

Kopiointisuojausten ja käyttörajoitusten eli DRM-tekniikan kierron ja kiertoon soveltuvien apuvälineiden osalta amerikkalaiset haluaisivat saattaa EU:ssa ja muualla voimaan ankarat siviili- ja rikosoikeudelliset rangaistukset, jotka selvästi ajavat ylitse EU:n nykyisestä lainsäädännöstä, kuten komission kommenteista käy ilmi. Nykyäänhän esimerkiksi Suomessa on helppo löytää kaupoista DVD-soittimia, joiden aluerajoitukset voi ottaa pois päältä. Jos amerikkalaiset saavat tahtonsa lävitse, tällaisten soittimien valmistus, myynti ja käyttö muuttuisivat rikoksiksi.

Muistiosta löytyvät EU:n komission kommentit ovat jossain määrin rohkaisevia. Komissio näyttää analysoivan amerikkalaisten ehdotuksien sanavalintoja varsin yksityiskohtaisesti ja nostaa esille lukuisia ristiriitoja jenkkivaatimusten ja EU:n olemassaolevan lainsäädännön välillä. Yleisvaikutelmaksi jää, että komissio ei ole ainakaan oikopäätä hyväksymässä amerikkalaisten lobbareiden toivelistaa.